Matkailua Satakunnan 17:ssä kunnassa osa II

Satakunta on vanhaa kulttuurialuetta jossa maanviljelyä harrastettiin jo 1500-luvulla. Satakunta on myös nykyinen kotimaakuntani, siksipä päätinkin Korona-keväänä 2020 tutustua Satakunnan kuntiin joissa en ollut vielä käynyt. No niitähän oli vain kaksi; Siikainen ja Honkajoki. Tuli sitten kierreltyä vähän laajemmaltikin näitä Satakunnan 17:ää kuntaa.

Maakunnan pohjoiset kunnat tulivat käsitellyiksi jo ensimmäisessä osassa; nimittäin Siikainen, Honkajoki, Karvia, Merikarvia, Pomarkku, Kankaanpää, Ulvila ja Jämijärvi.Tämä osa II sisältää kaupungit Rauma, Pori, Harjavalta, Kokemäki ja Huittinen sekä kunnat Eura, Eurajoki, Nakkila ja Säkylä.

Pori

Pori on maakunnan keskus, siellä sijaitsevat mm. Satakunnan sairaala, yliopistokeskus, ammattikorkeakoulu ja lentokenttä. Asukkaita on kertynyt 84.000, palvelut vaativat työntekijänsä. Porilaiset saavat nauttia sekä merellisyydestä, että alueen halki virtaavasta, Pihlavanlahteen laskevasta Kokemäenjoesta.

Juseliuksen mausoleumi

Kaupungin kuuluisin ja kaunein kappeli on Juseliuksen mausoleumi Käppärän hautausmaalla. Liikemies Fritz Jusélius rakennutti sen pienen tyttärensä Sigridin hautamuistomerkiksi, tytär kuoli tuberkuloosiin vuonna 1898. Uusgoottilaista tyyliä olevan mausoleumin seiniä koristavat Akseli Gallen-Kallelan freskot ja kattokin on koristeltu. Itse asiassa freskot tuhoutuivat tulipalossa, mutta Akseli Gallen-Kallelan poika Jorma Gallen-Kallela, taiteilija hänkin, maalasi ne uudestaan vanhojen luonnosten mukaisesti. Talvella mausoleumi on kuitenkin suljettu.

Juseliuksen mausoleumi Käppärän hautausmaalla

Porissa on kauniita uusrenessanssirakennuksia joista yksi on Porin teatteritalo. Se on Johan Stenbergin suunnittelema ja se rakennettiin ruotsalaisvoimin 1800-luvun lopussa. Rakennukseen tuotiin sähkölamput Lontoosta ja kaupunkilaiset pelkäsivät kovasti niiden olevan vahingollisia ihmisille.

Vuonna 1884 valmistunut ruotsalaisten rakentama teatteritalo

Porin raatihuone on myös tutustumisen arvoinen, se on Ludvig Engelin suunnittelema ja valmistunut 1800-luvun puolessavälissä. Ja entäs komea kaupungintalo, tämä näyttävä renessanssirakennus tunnetaan myös Junneliuksen palatsina rakennuttajansa mukaan.

Kaupungintalona Junneliuksen palatsi on toiminut vuodesta 1963

Porin suomalainen klubi – svenska klubben – oivallinen käännös muuten – on lähes 200-vuotinen rakennus joka toimii ravintolana. Se sijaitsee Kokemäenjoen varrella vastapäätä Kirjurinluotoa. Tuolla luodolla järjestetään Porin vuosittainen jazz-festivaali, on järjestetty jo yli 50 vuotta. Festivaalista on muodostunut tapahtuma joka kerää monta sataatuhatta kuuntelijaa, viime kesä jäi väliin, mutta kesäksi 2021 on jo suurin osa esiintyjistä buukattu. Saapa nähdä miten festivaalin käy.

Porin suomalainen klubi – svenska klubben syksyisessä räntäsateessa

Näkymä etelärannasta, Kokemäen toisella puolella yliopistorakennuksia

Porin Puuvilla on Satakunnan suurin kauppakeskus, nimensä se sai samalla paikalla sijainneen puuvillatehtaan mukaan. Tehdas tuhoutui tulipalossa. Kauppakeskus valmistui vuonna 2014, siinä toimii yli 60 liiketilaa, kirjasto ja hammashoitola. Se on myös Suomen vähäpäästöisin kauppakeskus.

Noormarkku on Satakunnan entisiä kuntia, se liitettiin Poriin vuonna 2010. Noormarkun nähtävyyksiä ovat mm. Ahlstömin komea ruukkikylä ja minun suosikkini Villa Mairea. Tämä Alvar Aallon suunnittelema rakennus oli Harry ja Maire Gullichsenin koti. Miehensä kuoleman jälkeen Maire Gullichsen piti sitä avoinna yleisölle, nykyään se on museona jonne pääsee tilauksesta.

Porin keskustassa sijaitsee myös Nykytaiteen museo missä pääsee tutustumaan tarkemmin Maire Gullichsenin keräämään taiteeseen.

Villa Mairea
Ahlströmin ruukkikylä

Reposaari, tuttavallisesti Räpsöö, sijaitsee Porin ulkopuolella, se on merestä noussut saari, joka 50-luvulla yhdistettiin pengertiellä Poriin. Reposaari on niin kätevässä paikassa, että se on usein saanut toimia veneemme satamana, aikoinaan se onkin ollut Suomen suurimpia satamia. Maisemat ovat niin kauniita, että tänne rakennettiin vuonna 2008 loma-asuntomessualue.

Reposaari

Reposaaren vieressä on Mäntyluodon satama, Yyterin kuuden kilometrin pituiset hiekkadyynit ja Kallon saari. Kallon saarelta löytyy Suomen ainoa majakka jonka viereen pääsee ajamaan autolla.

Porista löytyy Luontotalo Arkki joka esittelee Satakunnan ja Kokemäenjoen luonnonympäristön kasveine ja eläimineen. Oiva käyntikohde lapsille ja aikuisille.

Yyterin dyynejä
Kallon majakka

Rauma

Viime aikoina vuonna 1442 perustettu Rauman kaupunki on hieman laajentanut mantujaan, siihen on liitetty Kodisjoki ja Lappi. Niinpä tämän kaupungin asukasluku lähenteleekin jo 40.000:tta.

Vaikka Rauma on ainoa kaupunki Suomessa joka voi ylpeillä peräti kahdella maailmanperintökohteella, on se myös kaupunki jonka ohi monesti kylmästi ajetaan, sinne meno kun tuntuu vaativan erillisen päätöksen, valtatie 8 kun ei kulje kaupungin läpi vaan sen ohi.

Paitsi maailmanperintökohteistaan, Rauma tunnetaan myös murteestaan, se ei oikeastaan ole mikään murre vaan Rauman giäl. Tähän kieleen kuuluu sanojen radikaali lyhentäminen, tällainen tullista tullut uusraumalainen ei välttämättä opi milloinkaan ymmärtämään sen syvintä olemusta.

Kolmas Raumalle tyypillinen asia on pitsi. Sitä nyplättiin ennenmuinoin monessa liikkeessä, sitä nyplätään nykyisinkin, heinäkuussa jäjestetään jopa pitsiviikko, silloin juhlitaan mm. pukeutuen pitsiin, katsomalla pitsinnypläysnäytöksiä ja pitsinäyttelyitä.

Rauman yhtenäinen, vanha puutaloalue on siis toinen raumalaisista Unescon maailmanperintökohteista, toinen, Sammallahden esihistoriallinen alue, sijaitseekin hieman kaupungin ulkopuolella, siellä entisessä Lapin kunnassa. Molemmista voit lukea alla olevasta tekstistä.

Vanhan Rauman idyllistä asumista

https://fammomatkalla.blog/2018/06/13/vanhan-rauman-maailmanperintokohteet/

Ei pidä unohtaa, että Rauma on myös merellinen kaupunki, jossa laivanrakennus on ollut ja on yhä edelleen tärkeä elinkeino ja teollisuudenhaara. Merellisyydestä saa nauttia Rauman leirintäalueella Poroholmassa niin kuin myös Merijakamon laiturilla ja Suomen isoimmassa saunassa johon mahtuu 50 henkilöä kylpemään samanaikaisesti. Otanlahdessa taas on hiekkaranta jossa palmut huojuvat kesätuulessa ja syysmyrskyssä, tosin ne jaksavat heilua vain koska ne ovat muovipalmuja ja tuotu sinne Raumanmeren juhannusjuhlia varten.

Captain Jack’s toimii kuunari Maritalla, kesäisin alueella näkee myös purjelaiva Gerdan
Suvitien Merijakamo ja Löylymestari

Fåfängan niemessä lähellä Merijakamoa kohoaa 18-metrinen Kiikartorni josta on upea näköala merelle. Tämä vanhalta vaikuttava torni on kuitenkin Merimuseoyhdistyksen tekemä repliikka vanhasta tähystys- ja merkinantotornista joka sijaitsi sataman yläpuolisella Lonsinmäellä ja josta annettiin merkki laivan saapumisesta satamaan tai varoitettiin myrskysäästä. Vanha Kiikartorni purettiin 50-luvulla ja uusi torni, joka on ainoastaan silmänilo pystytettiin Fåfängaan vuonna 1992.

Merijakamon vierestä löytyy Kiikartorni jonka huipulta voi ihailla merimaisemaa
Rauman satamasta lähtee maailmalle mm. paperia

Raumaa on siunattu monella taiteilijalla, vai antaisikohan Rauma mieluisat puitteet taiteen tekemiselle. Täällä vaikuttavat mm. keramiikkataiteilijat Kerttu Horila ja Marja Kantanen sekä kuvataiteilijat Paavo Paunu ja Lasse Kempas.

Paavo Paunun veistos ”Taivas putoaa” kirjastotalon aulassa
Kaupungintalo

Kaupungissa on monia hyviä ravintoloita. Erikoisin on ehkä Vanhan Rauman kellari joka on rakennettu vanhaan bunkkeriin. Petäjäksen satama-alueella on monien mielestä Rauman kaunein rakennus, Villa Tallbo. Se on laivanvarustaja Gabriel Granlundin vuonna 1901 rakentama huvila joka sekin toimii nykyisin ravintolana.

Villa Tallbo, Gabriel Granlundin vuonna 1901 rakennuttama talo, nykyään paikassa toimii ravintola

Rauman vesitorni seisoo uljaana korkealla Nanunkalliolla, itse torni on 30 metriä korkea ja hieno paikka tarkastella ympäristöä. Tornissa toimii myös kahvila ja ravintola, tänä vuonna se on valitettavasti ollut suljettuna. Tornin suunnitteli alunperin Lars Sonck 30-luvulla, myöhemmin 60-luvulla alkuperäisen tornin vesisäiliö jäi uuden betonitornin ympäröimäksi. Tornia käytetään vedenkulutuksen tasaajana, päivisin vettä pumpataan torniin, yöllä se valuu sieltä alaspäin.

Rauman vesitorni

Huittinen

Hullu mies Huittisista syö enemmän kuin tienaa. Tämän verran jokainen tietää Huittisista, mutta mistä moinen sanonta tulee? Perimätiedon mukaan Huittisten mies todellakin söi enemmän kuin päivässä ansaitsi, mutta siihenkin löytyi ratkaisu, hän teki kahden miehen työt ja sai sai toisen palkan säästöön.

https://www.huittinen.fi/tietoa_huittisista/hullu_mies

Huittinen, 10.000 asukkaan kaupunki sijaitsee strategisesti teiden solmukohdassa, Kakkostie ja valtatie 12 yhdistyvät täällä niin, että voi valita ajaako Tampereelle, Turkuun, Poriin, Raumalle tai Helsinkiin. Tosi usein tuleekin ajeltua nimenomaan Huittisten läpi, valitettavasti harvemmin sinne tulee pysähdettyä.

Risto Rytinkatu vie Huittisten keskustaan missä varmasti kohtaa Doriksen. Doris on Heli Ryhäsen katugalleriaan tekemä lasikuituteos ”Matkalla” jossa rehevä naisfiguuri juoksee reippain askelin. Minne Doris juoksee? Ehkäpä vain lämpimikseen.

Doris on reissunainen

Risto Ryti on saanut oman katunsa Huittisiin, olihan hän syntyjään huittislaisia. Rytin näköispatsas löytyy Pyhän Katariinan kirkon vierestä Karsatinmäeltä. Risto Rytiin voi myös tutustua Huittisten museossa, jossa paikallishistorian lisäksi on oma osasto Rytille ja Suomen poliittiselle lähihistorialle.

Muitakin mielenkiintoisia museoita Huittisista löytyy, yhden miehen elämänmittainen työ on ollut Huittisten pahkaparatiisi, Mauno Suonpään keräämässä kokoelmassa on noin 4500 pahkaa joista 580 on luetteloitu. Pahkat ovat valloittaneet Suonpään kotitalon, konehallin, gallerian ja pihan.

Kokemisen arvoinen on myös Pitsi-Pirtti joka on avoinna huhtikuusta marraskuuhun ja esittelee nimensä mukaisesti erilaisia virkattuja pitsitöitä ja kaavoja. Suunnittelija ja toteuttaja on Eeva-Liisa Kortelahti, jonka taitavista hyppysistä työt ovat peräisin.

Pitsi-Pirtti on talvisin suljettu
Huittisten jykevä virastotalo

Varsinaiseksi turistimagneetiksi on osoittautunut pari vuotta toiminnassa ollut Kivikylän kotipalvaamon uusi myymälä ja lounaspaikka Hullulenkki. Se on jättimakkaran muotoinen 600 neliön myymälä jota tullaan ihmettelemään matkojenkin päästä. Tietenkin myös hyvät lihatuotteet puhuvat puolestaan. Pakkohan tämäkin lounaspaikka oli viime kesänä testata, ruoka osoittautui Kivikylän laadukkaaksi murkinaksi.

Ravintola ja lihakauppa on tottakai makkaran muotoinen
Idyllinen ravintola Kahvikamari
Loimijoki virtaa Huittisten halki

Harjavalta

Harjavalta on päässyt kaupunkikategoriaan vaikka kaupungiksi asukasluku, 7000 on hieman alhainen eikä infrastruktuurinkaan puolesta paikkaa heti miellä kaupungiksi. Tämänkin kaupungin läpi virtaa Kokemäenjoki joka laajenee järveksi kaupungin kohdalla. Nakkilan ja Harjavallan rajalle Länsi-Suomen Voima on rakentanut yhden Etelä-Suomen tehokkaimmista vesivoimaloista, Pirilänkosken kohdalla olevan betonivoimalaitoksen jonka pudotuskorkeus on 26 metriä.

Alueen paras nähtävyys on Satakunnan ensimmäinen museo, tai oikeastaan museokokonaisuus, Emil Cedercreutzin museo. Se sijaitsee hieman keskuksen ulkopuolella, Kokemäenjoen rannalla ja käsittää näyttelytilat, taiteilijakoti Harjulan sekä Maahengen temppelin. Viimeksi mainittu on alkuperäinen, vuonna 1912 vlmistunut näyttelytila joka ei enää kata näyttelytilan vaatimuksia. Kaikki rakennukset sijaitsevat metsäisessä puistossa joen rannalla. Puistoon on sijoitettu Cedercreutzin veistämiä patsaita.

Vanha museotila
Nykyinen museorakennus

Sairaala

Harjavallan virkistysalue on nimeltään Hiitteenharju. Sieltä löytyy laskettelukeskus, curling-halli , patikointipolut ja frisbegolfrata. Majoittua voi Hiitteenharjun hotellissa.

Hiitteenharju

Eura

11.600 asukkaan Eura on tunnetteu esihistoriastaan. Euran maaperästä kaivetaan jatkuvastiesiin uusia aarteita. Asutusta Eurassa on ollut kivikaudesta lähtien ja vanhimmat löydöt ovat noilta ajoilta. Kuitenkin tunnetuimmat löydöistä ovat Luistarin ruumishaudat. Eurassa oli jo 500- ja 600-luvulla käytössä ruumishautaus ja myöhäisrautakauden elämästä onkin saatu runsaasti tietoa näiden hautojen ansiosta. Nauravasta lohikäärmeestä, esihistorian opastuskeskuksesta löytyy esimerkiksi Luistarin haudasta löydetty, rekonstruoitu Euran kivikautinen emännänpuku (samanlainen mikä Tarja Halosellekin valmistettiin itsenäisyspäivänvastaanottoa varten).

Opastuskeskus ja museo

Euran kirkonkylässä sijaitseva kirkko on 1800-luvulta. Sen tyyli on mielenkiintoinen uusgotiikan ja kansallisromantiikan sekoitus.

Muita erikoisia rakennuksia – Euran pirtti

Eurassa käydessään kannattaa ehdottomasti pistäytyä myös Kauttualla, siellä on vanha ruukki ja maisemat sen mukaisesti. Paikan erikoisuus on Alvar Aallon vuonna 1938 suunnittelema terassitalo,joka alunperin oli tarkoitettu Kauttuan tehtaiden ylemmille toimihenkilöille. Talo on porrastettu niin, että alempien asuntojen katot ovat ylempien talojen terasseja. Taloja oli tarkoitus rakentaa useita, mutta tämä jäi ainokaiseksi. Koko talo on sisustettu Aallon huonekaluin, siihen pääsee tutustumaan tilaamalla ajan Kauttuan klubilta. Klubirakennus on yli 200-vuotias ja toimii ravintolana.

Terassitalo
Kauttuan klubirakennus

Panelia kuuluu nykyisin myös Euraan. Panelian mielenkiintoisin ja myös historiallisesti mielenkiintoisin osa on keskittynyt Paneliankosken ympärille. Sieltä löytyy paitsi voimalaitos, tietysti myös kirkko ja kotiseutumuseoksi kunnostettu Osuusmeijerin rakennus. Panelian rukoushuoneyhdistys omistaa sekä kirkon että meijerin. Paitsi että Osuusmeijeri on museona, pidetään siellä myös erilaisia perhejuhlia.

Hieman kyläraittia eteenpäin ajettuaan löytää myös pronssikautisen röykkiöhaudan nimeltään Kuninkaanhauta. Siellä missä nyt aukeavat peltoaukiot lainehti pronssikaudella Panelianlahti. Alue onkin Satakunnan vanhinta ydinaluetta.

Panelian kirkko
Panelian voimalaitos

Eurajoki

Vuojoen kartanon nykyinen päärakennus on valmistunut vuonna 1836, mutta se mainitaan jo 1500-luvun aikakirjoissa. Nykyään kartano on Eurajoen kunnan omistuksessa ja se toimii kokous-, koulutus-, ja kulttuurikeskuksena, sen tiloissa toimivat myös Posiva ja Ravintola Vuojoki.

Kartanorakennus on Engelin suunnittelema. Kartanossa ovat vuosisatojen saatossa asuneet mm. De la Gardie-suku, Åke Tott ja LM Björkenheim. Se on myös toiminut kunnalliskotina tämän vuosituhannen alkuun asti. Mikäli haluaa vähän jännitystä elämäänsä kannattaa osallistua Vuojoen kartanon murhamysteeri-illalliselle tai kummituskierrokselle.

Vuojoen kartano on kunnan ylpeyden aihe
Jotain outoa noissa ikkunoissa on

Eurajoen kirkko on keltainen, tornillinen puukirkko joka on valmistunut vuonna 1803, kellotapulin kello on 1600-luvulta. Kunnan toinen kirkko sijaitsee kuuden kilometrin päässä Irjanteella.

Kustaa Aadolfin kirkko on tornillinen puukirkko

Kunnan halki virtaa Eurajoki josta samanniminen kunta on saanut nimensä ja ottaa myös raakavetensä. Puhdistettuna se on kuntalaisten juomavettä. Vuonna 1947 ei vesi ollut puhdistettua, isoisäni nimittäin sairastui lavantautiin juotuaan joen vettä ja menehtyi tähän sairauteen vain 38-vuotiaana.

Eurajoki virtaa kunnan läpi

Muita Eurajoen nähtävyyksiä ovat mm. Välimaan torppa, koulumuseo, maatalousmuseo, mylly ja voimalaitos. Niistä olen kirjoittanut aikaisemmin.

https://fammomatkalla.blog/2019/06/03/lahimatkailukohteeksi-eurajoki/

Vuonna 2017 liitettiin myös Luvian kunta Eurajokeen. Luvian Laitakari on pienvenesatama mistä löytyy pari viihtyisää kahvila-ravintolaa, kaljaasi Ihana, tanssilava ja uimaranta.

Luvian Laitakari

Kokemäki

Kokemäenjoen laakso on yksi Suomen vanhimmista asuinalueista, se eli kukoistuskauttaan jo rautakaudella. Itse asiassa sen alueella on tehty arkeologisia kaivauksia jotka vievät 7000 vuoden taa. Piispa Henrik kävi siellä saarnamatkallaan ja Kokemäen seurakunta perustettiin jo 1200-luvulla. Alueella on sijainnut myös Kokemäen linna joka on tuhoutunut 1300-luvulla.

Nykyään Kokemäki on 7000 asukkaan pikkukaupunki.

Kaupungin keskustassa Kokemäenjoen ylittää vanha Tulkkilan teräsbetonisilta, se on Suomen vanhimpia, rakennettu jo vuonna 1918. Turisti voi nauttia kauniista maisemista (tässä tapauksessa syksyisistä maisemista) kävelemällä tämän 91 metriä pitkän sillan toiselle puolelle.

Kaupungin kirkko, Kustaa III:n kirkko pönöttää ylhäällä kirkonmäellä tähyillen ylväänä ympäristöään. Kirkko on 200-vuotias harmaakivikirkko, alkuaan yksilaivainen pitkäkirkko joka myöhemmin on täydennetty ristikirkoksi. Se korvasi aikoinaan kunnan puukirkon. Kirkon sijainnista käytiin kiihkeää keskustelua kunnes kuningas Kustaa III käytti arvovaltaansa ja määräsi sen paikan.

Tulkkilan museosilta
Kustaa III:n kirkko
Kaikki ei tässäkään kaupungissa ole antiikkia, uuttakin rakennetaan

Kirkonmäellä on myös kaupungin vesitorni, se on kaupungin komea maamerkki joka on öiseen aikaan valaistu.

Peipohjan vesitorni

Niinkuin Nakkilassakin, kalastus on monen kokemäkiläisen rakas harrastus. Eipä ihme jos kaupungin pitäjänruoka onkin graavi lohi ja lohikeitto. Vaikka nouseehan sieltä joesta kuhaa ja haukeakin.

Säkylä

Säkylä väärinpäin on älykäs, kunnanisät ovatkin oivaltaneet tässä kunnalle oivan markkinakeinon, Säkylä haluaa olla älykäs älykylä, kylä jossa voi asua ja työskennellä pää pilvessä eli etänä.

Kylänraitilla eli Rantatiellä ajaessa huomion kiinnittää, mikäs muu kuin korean punaiseksi maalattu puukirkko. Tämä Kuningas Kustaa III:n kirkko on vuodelta 1776, se rakennettiin palaneen kirkon paikalle josta kuitenkin oli saatu pelastetuksi alttaritaulu. Samalta aukealta löytyy myös onneksi purkamatta jäänyt tuulimylly.

Kunta on panostanut kovasti urheiluun, uudehkoja rakennuksia ovat komeat urheiluhalli ja jäähalli, lähettyvillä sijaitsevassa Porin prikaatissa on myös uimahalli.

,

Säkylähallissa voi harrastaa

Säkylä sijaitsee Pyhäjärven rannalla, itse asiassa se on Suomen toiseksi järvisin kunta, myös Köyliönjärvi kuuluu kuntaliitoksen myötä Säkylään. Kunnan asukasluku ei kuitenkaan yllä edes 7000 asukkaaseen. Rannasta löytyy pienvenesatama, uimaranta ja kesäteatteri.

Kunnan historiallisia muistoja ovat Piispa Henrikin vierailu Köyliössä, sen kunniaksi on pystytetty patsaskin. Mielenkiintoinen muisto on myös historiallinen Huovintie, joka kulki Turusta Kokemäen kartanoon.

Talvella hiljaiseloa viettävä kesäteatteri

Oli hieman haastavaa löytää Säkylän taidehalli, mutta löytyihän se ihan pääkadun eli Rantatien varrelta. Taidehallia emännöi kuvataiteilija Raija Ääri ja hannuhanhimaisella tuurilla taidehalli sattui olemaan avoinna. Paitsi Äärin töitä talosta löytyi myös Sofian huone. Sofia oli naimaton nainen, kädentaitoinen ja luultavasti valmistunut opettajaksi vaikkei opettajana toiminutkaan. Hän eli 1877-1961 ja harvinaislaatuisesti koko hänen asuntonsa irtaimisto on säästynyt siivousintoisilta käsiltä.

Jos tämän intiaaninaisen tuoliin istuu joutuu luovuttavaan kravattinsa
Näin tuunataan tuoli
Sofia Raija Äärin maalaamana
Sofian huoneen kalustusta

Nakkila

Tiesittekö, että Nakkila on ruotsiksi Nackeby, tuostahan saisi tehdyksi vaikkapa sarjakuvan. Totuus kunnasta on ikivanha, jo 1400-luvulla Nakkilassa oli Nakklan talo josta kylä lienee saaneen nimensä. Nykyään tämä 5300 asukkaan kunta on tunnettu nahkiaisistaan, keinutuoleistaan ja maineestaan Suomen Hollywoodina, siellä sijaitsevat nimittäin Villilän elokuvastudiot jotka tunnetaan myös nimellä Länsi-Suomen tv- ja elokuvakeskus.

Nahkiaiset nousevat Kokemäenjokeen kutemaan ja siellä ne sitten uivat pyydystäjien mertoihin. Ne ovat tunnetusti parhaimmillaan kuumina, juuri uunista otettuina. Nahkiaisia saa vaikkapa Nakkilan nahkiaispaistamosta.

Villilän alueella on Villilän vuonna 1852 valmistunut kartano josta löytyy ravintolatiloja. Kartanon viimeinen omistaja oli Emma Grönlund joka myi tämän Anders Granstedtin suunnitteleman empirekartanon Nakkilan kunnalle. Alueella sijaitsevat myös kartanon talli jossa on majoituspalvelua ja navetta missä sijaitsevat elokuvastudiot. Täällä on filmattu esimerkiksi Sibelius (Koivusalo) ja Postia pappi Jaakobille (Härö).

Villilän empiretyylinen kartano
Villilän studio on rakennettu vanhaan navettaan

Nakkila sijaitsee vain parinkymmenen kilometrin päässä Porista, sen halki virtaa Kokemäenjoki joka saa alkunsa Sastamalasta ja laskee Selkämereen Porin edustalla. Nakkilan kohdalla on Arantilankoski missä urheilukalastus on erityisen suosittu ajanviete. Arantilankosken kupeesta löytyy myös juhla- ja kokoustila Lohiranta, siellä voi järjestää haluamansa kekkerit ja vaikka pyörähdellä alueella sijaitsevalla tanssilavalla.

Juhla- ja kokoustila Lohiranta
Kokemäenjoki virtaa täällä vuolaana
Urheilukalastusta

Ihan pakkohan on myös mainita Nakkilan kuuluisa funktionalistinen kirkko. Se on kuuluisa karuudestaan ja siitä, että se on Suomen ainoa kirkko jonka yksityishenkilö on kustantanut. Tämä henkilö oli tehtailija JW Suominen joka testamenttasi rahat kirkon rakentamiseen. Nakkilassa elää sanonta olen siin ”Nakkila kirko vaiheil”, mikä tarkoitti kirkon lähellä olevaa krouvia. Enää sellaista krouvia ei kuitenkaan löytynyt, vai onkohan jonkin sortin salakapakka?

Siin Nakkila kirko vaiheil

Nakkilan kunnantalo

Tässä lopussa on syytä mainita se surullinen tosiasia, että Honkajoki yhdistyi vuoden alussa Kankaanpään kaupungin kanssa joten Satakunnassa on enää 16 kuntaa. Voipa tosin olla, että molemmat voittivat tässä kaupassa.

Seuraa Fammon vaeltelua myös Facebookissa ja Instassa.

https://instagram.com/te_strom

https://facebook.com/fammomatkalla

10 vastausta artikkeliin “Matkailua Satakunnan 17:ssä kunnassa osa II

  1. Upea ja historiallinen Satakunta, omaa kotiseutuani, harva tuntee nämä kaikki hienot paikkakunnat ja kohteet, ensi kesän kohteeksi kaikille, kunhan korona matkustamisen sallii.

    Tykkää

    1. Nähtävää ja koettavaa riittää kyllä. Toivottavasti saamme pian kaikki hienot kohteet avatuiksi ja voimme taas nauttia muistakin kuin luontokohteista.

      Tykkää

  2. Hyvin tuttuja paikkoja itselleni. Lisävinkkinä voisin itse mainita erityisesti Huittisten alueella oleva Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto, jossa pääsee liikkumaan kauniissa suomaastossa ja oikeaan aikaan katselemaan myös lintuja laajoin joukoin. Huittisissa on myös Ripovuori, josta voi katsella perinteistä satakuntalaismaisemaa.

    Tykkää

    1. Kiitos vinkeistä, nuo luontokohteet ovatkin nykytilanteessa erityisen suosittuja.

      Tykkää

  3. Huittisiin astihan tämä oli ihan kuin meidän vaikka viime syksyn kierrokseltamme kirjoitettua 🙂
    Porissa käymme suhteellisen useinkin sukuloimassa.
    Porin Puuvilla on muuten kyllä ihan nähtävyydeksikin kelpaava, on se sen verran pieteetilla ostoskeskukseksi muutettu entinen tehdasrakennus, että vaikka ei mitään aikoisi ostaa tai edes syödä, niin kannattaa käydä katsomassa jo vain pelkkää miljöötäkin.

    Tykkää

    1. Porin Puuvillasta kun puhutaan niin se on ollut kovasti tapetilla kun puhutaan Rauman uudesta ostoskeskuksesta, siis, että kannattaako sellaista yleensä rakentaa ja minkä suuruisena. Puuvillassa on mielestäni hyvää sen oheistoiminnot kuten esim. siellä sijaitseva kirjasto ja ravintolat.

      Tykkää

  4. Tosi mielenkiintoista lukea kirjoitustasi ja katsella kivoja kuviasi vanhempieni ja esivanhempieni synnyinseuduista. Tulee ihan uusi näkökulma asiaan ja ajatus tehdä eräänlaista sukututkimusta matkailemalla Satakunnassa ensi kesänä: )

    Tykkää

    1. Satakunnassahan kannattaa seikkailla, varsinkin jos sieltä on muistoja niin on varmasti paikallaan tehdä nostalgiamatka suvun alkulähteille.

      Tykkää

  5. Onpa hauska idea teemakierrokselle käydä koko maakunta läpi! Pisti oikein miettimään, montakohan kohdetta itsellä olisi vielä käymättä omassa kotimaakunnassani Pirkanmaalla. Satakunta ainakin on minulle selvästi tuntemattomampaa seutua, mutta tästähän voi hyvin poimia vinkkejä, kun seuraavan kerran sattuu sinne päin.

    Tykkää

    1. Pirkanmaalla minulla olisi paljon kierrettävää. Varsinais-Suomen olen jo kiertänyt vaikkakin moni hieno paikka on varmaankin jäänyt välistä.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggaajaa tykkää tästä:
search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close