Rauman maailmanperintökohteet

Harvallapa kaupungilla on kunnia omistaa peräti kaksi Unescon maailmanperintökohdetta, näin on kuitenkin käynyt Raumalle jolle kuntaliitoksen myötä tupsahti Vanhan Rauman lisäksi myös Sammallahdenmäki. Turisteja kiinnostavat molemmat, Sammallahdenmäki on valitettavasti enemmän kesäkohde, lumisina talvina ei siellä ole paljonkaan katsomista. Tänä kesänä tähän kohteeseen on voinut kätevästi saada bussikyydin ja opastuksen joka torstai 10 euron hintaan.

Vanha Rauma

Monessa suomalaisessa kaupungissa on vanha puutaloalue – mikä sitten tekee Vanhasta Raumasta niin erityisen, että se on saanut Unescon maailmanperintökohdestatuksen?
Ihan vain pari sanaa kaupungin historiasta. Kaupunki on virallisesti perustettu 1442 ja on siis Suomen neljänneksi vanhin kaupunki heti Turun, Porvoon ja Ulvilan jälkeen. Se paloi useita kertoja, viimeksi vuonna 1682, mutta nousi aina tuhkasta. Vuonna 1550 Kustaa Vaasa perusti Helsingin ja määräsi raumalaiset porvarit muuttamaan sinne, hän nimittäin ajatteli, että yksi suuri keskus olisi parempi kuin monta pientä. Uppiniskaiset raumalaiset porvarit panivat lujasti kampoihin ja pakenivat maakuntaan – eihän pakolla mitään saavuteta. Viimein Kustaa Vaasa antoi periksi ja Rauma sai jatkaa rauhassa kasvuaan.
Vanhan Rauman kaduilla onkin keskiaikaiset linjat, vanhimmat talot ovat 1700-luvulta. Koko alue on suuruudeltaan 29 hehtaaria ja siellä on noin 600 rakennusta. Asukkaita Vanhassa Raumassa on noin 800. Kaikilla taloilla on omat nimensä, talot voikin löytää joko katunumeron mukaan tai talon nimen mukaan.
Alue on idyllinen ja hyvinhoidettu puutaloalue jossa asuminen ja työnteko lomittuvat. Alueen suurin ansio on varmaankin se, että alue on elävä ja toimiva, mukaan mahtuu niin muutama museo kuin runsaasti kivijalkaputiikkejakin. Eivätkä kaikki liikkeet suinkaan ole turistimyymälöitä, Vanhassa Raumassa on paljon erikoisliikkeitä myös päivittäistavaroille.

Tyypillisiä Vanhalle Raumalle ovat talojen vanhat, puiset  portit. Niissä näkyy huolellinen puusepäntyö ja niiden kunnosta pidetään hyvää huolta. Kadut ja usein pihatkin ovat kivettyjä.
1890-luvulla tulivat muotiin renesanssityyliset, koristellut julkisivut.

Vanhan Rauman museoantia ovat Taidemuseo, kotiseutumuseo Marela, Puhelinmuseo ja Vanha Raatihuone.

   

Taidemuseon edustalla nököttää vanha kaivo

Laivanvarustajan porvariskoti Marela

Puhelinmuseo

Vanha raatihuone

Raatihuone on vuodelta 1776, tyylisuunnaltaan se edustaa barokkia ja oli tyypillinen keskiajan kaupungeissa.

Hauskoja yksityiskohtia löytyy runsaasti. Mitä mieltä olette Kitukrännistä, Rauman kapeimmasta kadusta? Tämä katu ei ole tarkoitettu autoille, mutta ei sinne päässyt hevoskärryilläkään.

Tarina kertoo, että Kekkosen ollessa presidenttinä hän vieraili vaimonsa kanssa Rauman 520-vuotispäivillä vuonna 1962. Ajopelinä oli musta Cadillac jonka kanssa kuljettaja kurvaili pitkin teitä ja katuja. Eteläpitkäkadun ja Isopoikkikadun kulmassa auto kuitenkin juuttui kiinni ahtaassa väylässä eikä sitä saatu millään irroitettua. Viimein auto nostettiin oikeaan suuntaan miesvoimin. Tämä risteys tunnetaan nykyisin nimellä Kekkosen matala.

Kekkosen matala

Tottakai kaupungissa on myös taidetta. Tämä Maire-rouva on istahtanut levähtämään Taidemuseon penkille.

Näitä rouvia ei vilu vaivaa. Koko kesän he polskivat Ganaalissa. (Figuurit Kerttu Horilan)

Jassoo, isäntä ei taida olla kotosalla koska koirat tähyilevät merelle.

Tyypillisiä Vanhalle Raumalle ovat  ikkunalla istuvat posliinikoirat. Merenkulku oli ennen ammattina useimmilla isännillä ja matkat kestivät kuukausia, jopa vuosia. Suosittuja matkamuistoja ja tuliaisia Britteinsaarilta olivat Staffordshiren posliinikoirat.
Myöhemmin emännät huomasivat, että koirien avulla voi kätevästi viestittää; kun isäntä oli kotona katsoivat koirat sisään, kun isäntä lähti merille, katsoivat koirat ulos.

Raumanpitsi on maailmankuulua. Pitsinnyplääjä on saanut myös oman patsaan. Myymälöissä on toisinaan nypläysnäytöksiä jotka perehdyttävät maallikotkin pitsien saloihin.

Alueella on myös Pyhän Kolminaisuuden kirkon rauniot. Kirkko rakennettiin 1300-luvulla mutta paloi jo 1640.  Kirkkoa ei koskaan korjattu vaan käytössä on nykyisin 1500-luvulla rakennettu Pyhän Ristin kirkko.

Samassa kuvassa kirkko, Raatihuoneen torni ja niiden välissä oleva kauppatori

Ja jos nälkä yllättää on Vanhassa Raumassa oivallinen valikoima hyviä ravintoloita ja kahviloita. Tässä pari herkkumestaa.

Sammallahdenmäki

Sammallahdenmäki on toinen raumalaisista maailmanperintökohteista ja yksi yhteensä tuhannesta Unescon kohteesta maailmassa. Alue valittiin listalle vuonna 1999, se on laajuutensa vuoksi ainutlaatuinen pronssikautinen hauta-alue. Noin puolen kilometrin matkalla on 36 hautaröykkiötä.

Tämä esihistoriallinen hautausmaa sijaitsee Raumalta parikymmentä kilometriä koilliseen, metsän uumenissa. Alueelle muutti 1500-500 vuotta sitten asukkaita joiden tapana oli polttohaudata vainajansa.
Sammallahdenmäki oli vastikään noussut merestä maankohoamisen seurauksena ja komeat hautaröykkiöt näkyivät kauas koska kasvillisuutta ei vielä ollut. Nykyään metsä on vallannut kalliot ja merenpinta on kolmisenkymmentä metriä alempana. Ainoa muisto merestä on Saarnijärvi puolen kilometrin päässä, se on entistä merenlahtea.

Hautoja kutsutaan röykkiöhaudoiksi tai rauniohaudoiksi. Kivet on niissä ladottu kalliolle ilman sitovaa maaainesta. Jotta sekoitettaisiin pakkaa vielä enemmän kutsutaan niitä myös hiidenkiukaiksi tai kruunuiksi. Viimeksimainittu kuvaa haudan sijaintia korkean kallion päällä.

Hautaröykkiöt ovat pääsääntöisesti yhden miehen muistomerkkejä. Tämä mies/nainen oli oletettavasti päällikkö tai muu arvohenkilö. Ruumiit poltettiin ensin ja vain tuhka haudattiin, sielu meni savun mukana tuonpuoleiseen. Haudoista ei ole löytynyt esineistöä, vain pieniä luunsiruja ja yksi ainoa rannekorun kappale.
Voi myös olla, että hautaröykkiö pystytettiin koko suvulle markeeraamaan suvun kalavesiä tai maa-alueita.

Kivien lohkaroinnissa oli massiivinen työ. Ensin suuret kivet pienennettiin käyttäen apuna tulta, sen jälkeen pikkulohkareet ladottiin muistomerkiksi tiettyyn muotoon. Alle jäi “arkku”, jossa oli päätykivi.

Kivihakkaamo

Tätä laajaa rakennelmaa kutsutaan kirkonlaattiaksi. Nimi johtuu tarusta jonka mukaan ihmisillä ja hiisillä oli kirkonrakennuskilpailu. hiidet saivat vain lattian valmiiksi. Hautaröykkiö on taidokkaasti ladottu ilman sideaineita.

Tämän haudan kärki on veneen kokan muotoinen. Vene suuntasi merelle joka siihen aikaan olikin tässä vieressä.

Tästä haudasta on jossain vaiheessa poistettu kiviä niin, että arkun pääty on näkyvissä.

Tämän kiven avulla voi kommunikoida

Kaikennäköisiä luonnon muovaamia  erikoisuuksia palvottiin. Tämä puu joka on kasvattanut itseensä silmukan on toki nuorempaa tuotantoa

Polun päässä tullaan Saarnijärvelle, sille entiselle merenlahdelle.

Fammo matkalla on seurattavissa Instagramissa
Facebookissa
Blogit.fi 

12 komment

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggers like this:
search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close