Höga kusten

Uudenkaupungin Pakkahuone juhannuksena 2019. Samassa laiturissa yöpyy kaksi venekuntaa jotka ovat lähteneet Helsingistä ja ovat matkalla Höga kustenille Ruotsiin. He ovat suunnitelleet matkaa koko talven ja lähteneet matkaan oitis kun lomat alkoivat.

Heidän innostuksensa on tarttuvaa laatua. Katson miestä.

– Minäkin haluan Höga kustenille!

– Niin minäkin!

Päätetty. Erinäisten muiden sitoumusten johdosta pääsemme matkaan vasta puolessavälissä heinäkuuta. Olemme tehneet Höga kustenin  matkan kymmenisen vuotta aikaisemmin, tämä on ikään kuin vanhan kertaamista joten sitä suunnitteluakaan ei niin paljon tarvita.

Höga kusteniksi kutsutaan Ruotsin rannikkoaluetta jota rajoittavat Örnsköldsvik pohjoisessa ja Härnosand etelässä, itse ydinalue on vieläkin suppeampi. Tällä alueella maan kohoaminen on erityisen voimakasta ja jääkauden aikaansaamat maaperämuutokset ovat selkeästi nähtävissä.

Sanotaan, ettei missään muualla maailmassa ole niin selvästi nähtävissä miten jää, maan kohoaminen ja meri ovat muovanneet maisemaa. Selvimpiä merkkejä ovat pyörökivirannat, lahdet ja korkeat kallioseinämät. Ihmiset ovat muuttaneet asumistaan muuttuneiden olosuhteiden seurauksena, alueella näkyvät eri aikakausien asumisen jäljet  kivikaudelta lähtien.

 

Viimeisen jääkauden aikana jää oli Höga kustenilla kolmen kilometrin paksuinen. Kun jää suli oli maanpinta 500 metriä painuksissa, siitä se on vähitellen noussut jo lähes 300 metriä ja nousee edelleen 8 mm vuodessa. Lasketaan, että kestää vielä 2500 vuotta niin Merenkurkun kohdalla Suomi ja Ruotsi yhdistyvät.

Merenkurkkukin on Maailmanperintökohde niinkuin Höga kusten, mutta topografialtaan se on täysin erilainen, Merenkurkku on laakeata ja matalaa, Höga Kustenin rannikolla vettä riittää sataan metriin asti ja kalliot kohoavat ylväänä merestä.

 

Meidän veneemme matka kohti Höga kustenia eteni ensin pitkin Suomen rannikkoa, Kustavi – Pori – Merikarvia – Kristiinankaupunki – Kaskinen-reittiä.

Lyhin matka lahden yli olisi ollut Vaasan kohdalta, edelliskerralla ylitimmekin Pohjanlahden Bergöstä, seutu on siellä kuitenkin erittäin karikkoista joten päädyimme lähtemään ylitykseen Kaskisista. Edellinen ilta oli hieno, meri tyyni ja herätyskello soi klo 4 aamulla.

Pahaksi onneksi merellä oli sakea sumu ensimmäiset 6 tuntia. Illalla kahdeksalta päästiin viimein Trysundaan, saareen josta olin jo ehtinyt unelmoida monta tuntia.

Trysunda

Trysundalle, niinkuin muillekin Höga kustenin saarille ja satamille ovat tyypillisiä punaiset mökit ja rantavajat. Useimmat vanhat venevajat on muutettu asuinkäyttöön sopiviksi.

Saaresta löytyy kesäasutusta ja satamapalvelut. Siellä on myös pieni kirkko ja metsähautausmaa.. Hienoimmat kokemukset tarjoaa kuitenkin luonto, saarelta löytyy luontopolkuja jotka vievät sekä hiekkarannalle, että pyöreäkiviselle rannalle. Useimmat rannan kivistä ovat punaisia, väri tekee niistä erityisen kauniita. Niinpä rannalle onkin jouduttu laittamaan kyltti joka kieltää kivien keräämisen.

 

 

 

Ulvön

Etelään päin mentäessä on seuraava saari Ulvön. Saari on kuuluisa hapansilakasta, sitä on valmistettu saarella jo yli 100 vuotta. Kun sesongin hapansilakka on valmista vietetään  aina elokuun kolmantena torstaina uuden sadon juhlaa, silloin jokainen voi maistella tätä herkkua. Mikäli haluat itse kokeilla hapansilakan valmistamista tai hapansilakka kiinnostaa muuten niin lue lisää täältä

 

Mjältön

Ulvön vieressä oleva Mjältön saari on mielenkiintoinen , se on nimittäin  Ruotsin korkein saari, kohoten 236 metrin korkeuteen. Saarella ei ole paljon palveluja, se on luonnonsuojelualuetta, siellä on mahdollista yöpyä laguunissa, lämmittää sauna ja grillata.  Siellä voi myös tutkia luolia. Leirintäpaikalta lähtee polku saaren huipulle, nousu on aika jyrkkä, mutta kiitoksena kiipeilyurakasta avautuu huipulta huikea näköala joka puolelle. Jokainen huipulle kiipeävä vie mukanaan kiven, niin tämä vuori kasvaa kasvamistaan.

Tällä kertaa emme ehtineet Mjältön huipulle, mutta aikaisemmalla reissulla kiipesin sinne, siitä kerrasta kuva.

Bönhamn

Bönhamn on suosittu satamapaikka suojaisessa lahdenpohjukassa. Ranta-aitat nököttävät kauniissa riveissä, satamassa on myös ravintola ja yhteysalus vierailee laiturilla monta kertaa päivässä. Ylhäältä vuorelta aukenevat mahtavat näkymät pitkälle yli meren.

 

 

Högbonden

Bönhamnista kulkee yhteysalus Högbonden-majakkasaarelle. Matka kestää parikymmentä minuuttia ja edestakainen matka maksaa 200 kruunua.

Majakka on valmistunut 1909 valaisemaan laivaväyliä saaristossa, sen valo  on 75 metriä merenpinnasta. Vuonna -63 majakka sähköistettiin. Majakka on 14 metrin korkuinen, mutta itse kallio jolla se sijaitsee on korkea ja jyrkkäseinäinen.

Högbondenin majakka on valkoiseksi maalattua betonia, vieressä on punainen puurakennus joka toimii retkeilymajana.

Nostalgiakuvia edelliseltä matkalta

Härnösand

Höga kustenin alue loppuu alueen toiseen kaupunkiin, 25.000 asukkaan Härnosandiin. Outo tunne kun astelee suureen ruokakauppaan luonnonsuojelualueiden ja vierasvenesatamien jälkeen, kaikkea on tarjolla. Kaupunki on meren ympäröimä, sen läpi pääsee veneellä kahdesti päivässä kun liikenne keskustan kahdella sillalla keskeytetään ja sillat nostetaan ylös.

 

Seuraa Fammon vaeltelua myös Facebookissa ja portaalissa blogit.fi