Keväällä matkabloggaajien keskuudessa kulki haaste jossa piti mm. kertoa mikä sillä hetkellä olisi unelmakohde kotimaassa. Minun unelmakohteeni oli Koli ja Pielisen maisemat, tässä näette nyt toteutuneen unelman, Kolilla on vietetty ikimuistoinen päivä.
Kolihan sijaitsee Itä-Suomessa Pielisen rannalla, se on osittain Joensuun, osittain Lieksan kunnan alueella. Minua ja Kolia erottaa tuollaiset 770 kilometriä julkisilla kulkuneuvoilla kuljettuna, sijaitseehan Koli aivan toisella puolen Suomea. Täytyy tunnustaa, että Itä-Suomi ja varsinkin Pohjois-Karjala on jäänyt minulle peräti vieraaksi alueeksi, sinne ei tule usein lähdettyä, sinänsä vahinko, löytyyhän sieltä upeita seutuja. Yhdeksän tuntia siinä vierähti kun käytti bussi-juna -yhdistelmää Helsingin kautta Joensuuhun. Kolille asti ei julkisilla kuitenkaan pääse, joten vaihtoehtoina viimeiselle etapille ovat taksi, auton vuokraus tai ystäviin turvautuminen. Minä sain onneksi tuekseni hienot paikallisoppaat autoineen.
Kolin kansallispuisto on laaja 3000 hehtaarin alue jossa täytetään kaikki lomatoiveet, siellä voi kesällä viettää rantalomaa ja talvella laskettelulomaa, alueella on paljon vaelluspolkuja ja Kolin satamasta on vesibussiyhteys Lieksan kaupunkiin.
Kansallispuiston alueella voi kiertää Kaskenkierroksen tai Uuronkierroksen ja jos haluttaa vaeltaa vähän pidemmälti voi lähteä Joensuun ulkopuolelta lähtevältä reitiltä ja vaeltaa 60 kilometrin matkan perille. Minulle riitti tällä kertaa vähän suppeampi kierros.
Kolin kansallispuiston ilman muuta suosituin kohde on kuitenkin Ukko-Kolin näköalapaikka luontokeskuksineen. Siellä vierailee vuosittain reilut 200.000 innokasta maisemanihailijaa. Pientä lisäystä on havaittavissa kun vertaa lukua 1800-luvun lopun 500 vuosittaiseen kävijään.
Puoliväliin jyrkkää rinnettä pääsee rinnehissillä mikäli ei halua reippailla koko matkaa, kiipeämistä riittää kuitenkin mukavasti vielä rinnehissin jälkeenkin. Sitten päästäänkin jo polulle joka vie näköalapaikoille, ensimmäiseksi Ukko-Kolille, sitten vähän kauemmaksi Akka-Kolille ja viimeiseksi Paha-Kolille.
Vierailupäivänämme sää oli ihanteellinen, Pielisen ulapalle saarineen ja harjuineen aukesi suurenmoinen näköala. Valkoiset pilvet peilaantuivat siniseen veteen, maisema jatkui äärettömyyteen. Olo oli jotenkin juhlava, tätä maisemaa kävivät ihailemassa jo äitimme ja ennen sitä isoäitimme, täältä ammensivat inspiraationsa taiteilijat ja runoilijat 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa ihaillessaan ”luonnon jumaluutta”. Jos nyt runolliseksi heretään niin tuntui ikään kuin olisin ollut pieni lenkki historian ketjussa, pieni lenkki, joka juuri loksahti paikoilleen.
Ehkäpä tunnetuin Kolin maisemien ikuistaja oli kansallisromanttisen kauden Eero Järnefelt lue lisää tästä
Eero Järnefeltin maalasi satakunta teosta Kolilta, hänen ja Pekka Halosen sielunmaisema vakiintui ilmaisemaan suomalaista kansallismaisemaa.
Osa poluista ja kallioista oli haastavia, mutta paikalla oli kuitenkin monta huonommin kävelevää ja joukko koiria jotka nekin pääsivät kipuamaan ylös rinteitä. Sateella voi tietysti olla liukasta. Onneksi meitä suosi hieno, aurinkoinen ilma.
Ylhäältä näköalapaikalta löytyi myös luontokeskus jossa voi tutustua pysyvään näyttelyyn alueen geologisista ilmiöistä, historiasta ja eläimistöstä. Tutustua voi myös taidenäyttelyyn ja olipa ohjelmistossa kesäteatterikin.
Upea paikka, kannattaisi varmaankin lähteä Itä-Suomeen toisenkin kerran.
Seuraa Fammon tulevaakin vaeltelua Facebookissa ja portaalissa blogit.fi
FAMMO MATKALLA 
Olen muutaman kerran käynyt Kolilla, mutta en ikinä kesällä aikuisiällä. Se pitäisi ehdottomasti korjata, sillä onhan tuo maisema upea!
TykkääTykkää
Minulla oli kyllä iso aukko sivistyksessä kun en aikaisemmin ollut Kolilla käynnyt. Parempi kuitenkin myöhemmin kuin ei ollenkaan
TykkääTykkää
Pidin Kolista tosi paljon, kun kävimme siellä viime vuonna. Varsinkin Mäkrävaaran kierrokset olivat ihanan kauniita. Voisin lähteä uudestaan! 🙂
TykkääTykkää
Kyllä vain. Sitäpaitsi Itä-Suomessa olisi paljon muitakin mielenkiintoisia paikkoja, täytyisi varmaan tehdä vähän pitempi kierros.
TykkääTykkää
Olen aikoinaan ollut Kolilla riparilla, ja muistaakseni kävimme myös huiputtamassa Ukko-Kolin. Mutta eihän sitä silloin osannut arvostaa, nyt olisi kyllä korkea aika revanssille.
TykkääTykkää
Kolilla oli varmaankin hienot puitteet riparille. Sisältyikö ohjelmaan vaeltelua ja muuta urheilua?
TykkääTykkää
Koli on kyllä upea paikka! Olin itse siellä pitkästä aikaa tänä keväänä ja tekisi mieli mennä uudestaan vaeltamaan pian 🙂
TykkääTykkää
Näinhän se on, nälkä kasvaa syödessä. Ties mihin minä ensi kesänä päädyn.
TykkääTykkää
Suhteeni Koliin on läheinen, sillä aikoinaan kampanjoin sen saamiseksi ankallispuistoksi sekä sen läheisen Paimenenvaaran mökittämistä vastaan. Olen myös pikku pätkissä vuosien mittaan fillaroinut matkan Kolin ja Hangon välillä.
Minä olen osoittanut mieltä Kolilla nuorena ympäristöaktiivina. Vielä kun olisi siellä sinipyrstö, niin olisi täydellistä. No, nyt kun tarkistin, niin siellä on tehty useita havaintoja sinipyrstöstä.
TykkääTykkää
Sinipyrstöä en muista koskaan nähneeni. Miten ne Paimenenvaaran mökit, onko niitä tullut? Uudennäköisiä mökkejä oli paljon.
TykkääTykkää
Ei niitä sitten tullut.
TykkääLiked by 1 henkilö
Koli on upea! Onneksi asun nykyään aivan lähellä, Joensuussa, joten Kolillakin on tullut pippahdettua aikuisiällä useaan otteeseen. Viime syksynä olin tuolla myös yhden yön vaelluksella pitkästä aikaa, tätä ennen olin ollut yön yli vaelluksella Kolilla 2002, joten oli jo aikakin. Tänä syksynä haluaisin jälleen vaeltamaan näihin jylhiin vaaramaisemiin.
TykkääTykkää
Kyllä sinun kelpaa kun asut lähes vieressä. Sellainen yhden tai kahden yön vaellus olisi minulle ihan sopivan pituinen.
TykkääTykkää
Ihania maisemia, pääsisimpä itsekin pian uudelleen Ukko-Kolin harjalle! Tuo rinnehissi hiukan muistutti minua Kakolan rinteen funikulaarista. 😉
TykkääTykkää
Nuo rinnehissit muistuttavat paljon toisiaan, taitaa olla sama valmistaja. Toivottavasti Kolin hissi toimii paremmin kuin Kakolan.
TykkääTykkää
No siinä se upea Koli nyt on! Me olimme vakaasti päättäneet tänä kesänä siellä käydä, mutta taas mentiin ihan muihin suuntiin. Mahtavat on maisemat kyllä. Jospa mekin ensi kesänä pääsisimme. Kiva nähdä vähän miltä ne polut näyttävät. En tuosta luontokeskuksestakaan ollut aiemmin kuullut.
TykkääTykkää
Komea oli Koli ja vaaramaisemat hienot. Siellä se toki odottaa ensi kesänäkin 🙂
TykkääTykkää
Ihana Koli! Viime kesänä tuolla vierailin ja onhan tuo ihan valtavan kaunista seutua, jonka Kolin maisemat kruunaa. Heh, itse kiipesin Ukko Kolille sieltä alhaalta, Kolin kylästä asti. Siinä oli ihan kiva urakka, etenkin kun kuuluisa hellekesä 2018 oli juuri alkanut. 😀
Ehdottomasti tuonne haluan uudelleenkin mennä. Oli jo vähän ajatuksissa että tänä kesänä, mutta taitaa nyt jäädä.
TykkääTykkää
Siinäpä sitä olikin urakkaa, varsinkin helteellä. Kyllähän tuonne toisenkin kerran mieluusti menisi.
TykkääTykkää