Kutná Hora – sääriluita, pääkalloja ja muuta taidetta

Junat Kutná Horaan lähtevät päärautatieasemalta

 

Kutna Hora on entinen kaivoskaupunki, nykyinen idyllinen pikkukaupunki, joka vuodesta 1961 on kuulunut myös Unescon maailmanperintökohteisiin.  Kaupunki on erinomainen retkikohde Tšekissä matkustaville,  Prahasta pääsee kätevästi Kutná Horaan junalla, matka kestää vain 50 minuuttia.  Vaikeutena saattaa tosin olla löytää  oikea rautatieasema koska asemia on  Prahassa monta, myönnetään, että meninmme ensin väärälle asemalle, mutta onni onnettomuudessa, oikeakin oli lähellä. Kerrottakoon nyt, että junat lähtevät päärautatieasemalta mistä voi myös kätevästi ostaa lipun.  Edestakainen lippu maksaa noin kahdeksan euroa.

Juna jättää matkustajat Kutná Horan asemalle, siitä pääsee Kutná Horan keskustaan paikallisjunalla samalla lipulla.

Kutná Horassa on runsaasti  kirkkoja, toinen toistaan hienompia. Me olimme kuitenkin lähteneet etsimään ns. luukirkkoa, kirkkoa joka olisi koristeltu pääkalloilla ja luilla.

Kirkolle oli  parin kilometrin kävelymatka keskustasta ja ensimmäiseksi silmään osui  Neitsyt Marian ja Johannes Kastajan korkeuksiin nouseva katedraali, komea rakennus 1200-luvulta. Sitä ympäröivät erilaiset luostarirakennukset ja kappelit. Kappeli joka sai meidät tulemaan Kutna Horaan on nimeltään Sedlecin  Ossuary eli luukappeli. Se kiinnosti ehdottomasti eniten, joten siis sinne!

 

 

 

DSCN5029
Neitsyt Marian ja Johannes Kastajan katedraali

Ossuaariin!

 

Ulkoapäin luukappeli ei ollut mitenkään erityisen näköinen, pienehköä kappelia ympäröi hautausmaa vanhoinen hautoineen.  Astuimme sisään kappeliin. Erityistä Sedlecin  kappelissa on, että se on koristeltu aidoilla,  haudoista esiinkaivetuilla ihmisluilla. Minulla oli pieni pelko vatsanpohjassa, että kappeli olisi jotenkin luotaantyöntävän makaaberi, mutta turhaa pelkoa, kappeli oli itse asiassa koristeellisen sievä. Luilla oli koristeltu seinät,  luista oli koottu vaakuna, suuri kattokruunu oli koottu erilaisista luista ja pääkallot täyttivät kokonaisen häkin sivuseinustalla.

Tämä kappeli ja sen alla oleva ossuaari (luuvarasto) on 60.000 ihmisen viimeinen lepopaikka. Vainajat ovat kuolleet mustaan ruttoon 1400-luvulla ja myöhemmin kuolleet ovat uskonsodissa kaatuneita. Jo 1600-luvulla sokean munkin tehtävänä oli kerätä luita, hän asetteli luita pyramideiksi ja sai kuulemma tämän ansiosta näkönsä takaisin.

Luut on puhdistettu, pesty  ja valkaistu ennen näytteillepanoa. Luuinstallaatiot kuvastavat maallisen elämän katoavaisuutta.

DSCN5033
Sedlecin kappeli ja hautausmaa

20190515_115345.jpg

Kuuluisaksi on noussut  puuseppä ja kaivertaja  František Rint 1800-luvulla. Hän kokosi tilaustyönä mm. kappelin vaakunan ja kattokruunun, seinälle tämä luutaiteilija muotoili oman  monogramminsa.

DSCN5040
Schwarzenbergin vaakuna
DSCN5059
Frantisek Rint kokosi kattokruunun ja vaakunan , seinällä on hänen puumerkkinsä

 

 

20190515_121014

DSCN5063

20190515_115707

 

Kappelin  alla suoritetaan pari vuotta kestäviä kaivauksia, hautoja avataan ja luita kuvataan, mitataan  ja arkistoidaan. Seinässä on pieni ikkuna mistä saa kurkistella kaivausten etenemistä.

DSCN5060

 

Kohden Vanhaakaupunkia

 

Kaupungin tällä laidalla ei ollut paljon muuta nähtävää, tai olihan siellä legomuseo, mutta kun ei ollut lapsia mukana niin kävimme siellä vain kahvilla. Talsimme sitten takaisin kohden Vanhaakaupunkia.

DSCN5031
Legomuseon houkutteleva mainos

Kutná Horan kaupunki on syntynyt 1200-luvun puolivälissä hopeakaivostoiminnan ympärille.  Siellä painettiin hopeakolikot joita käytettiin Böömissä ja koko Keski-Euroopassa.  Pian kaupunki kilpaili Prahan kanssa maan vaikutusvaltaisimman kaupungin tittelistä. Hopeakaivos ehtyi 1500-luvulla ja siitä on muistona enää museo.

Vanhakaupunki on kieltämättä esteettinen  vuosisatojen kulussa hiotuneessa kauneudessaan.

 

20190515_133242.jpg

DSCN5073

 

DSCN5065

 

Mainareiden pyhimykselle omistettu  katedraali

 

DSCN5072

Vanhankaupungin perukoilla omalla kukkulallaan kohoaa Pyhän Barbaran katedraali, sinne johtaa patsailla reunustettu tie. Pyhä Barbara oli kaivostyöläisten pyhimys, tämän kirkon rakentaminen aloitettiin jo 1300-luvulla, valmis se oli vasta vuonna 1905. Lieneekö 500 vuoden rakennusaika ennätys alallaan?

DSCN5076 (2)
Katedraaliin johdattaa komea patsasrivi

 

Tämän goottilaistyylisen kirkon tukipilarit  ovat kuuluisat taitavasta veistotyöstä. Kuuluisia ovat myös kirkon lukuisat freskot ja ikkunoiden lasimaalaukset.

 

Alttaritauluna on Viimeinen illallinen

 

DSCN5079
Kirkko on goottilaistyylinen korkeuksiin nousevinen kattoineen

DSCN5080

 

DSCN5087
Fresko  Saaban kuningattaren saapumisesta Salomonin luo

 

Lisää sielunruokaa – GASK  taidekeskus

Katedraalin pihapiirissä sijaitsee myös pitkä, kolmikerroksinen rakennus – entinen jesuiittakoulu, nykyinen taidekeskus. Se on keskittynyt 20. ja 21. vuosisadan taiteeseen. Parhaillaan erikoisnäyttelyssä on tarjolla Jan Macúchin, Jánuš Kubícekin ja Frantisek Janousekin töitä.

 

 

DSCN5094
Václav Bláha: N.Y.C. is colourful

 

DSCN5101
Janus Kubicekin Colour composition
DSCN5089
Pääkallotaidetta
DSCN5091
Makaaberia taidetta
DSCN5111
Frantisek Janousek: Lovers
DSCN5117
Taidekeskuksen piha
DSCN5119
Jälleen rautatieasemalla, kotimatka voi alkaa

 

 

Mitä pidät pääkallotaiteesta? Onko se mielestäsi makaaberia tai vainajan häpäisemistä vai onko se  vainajan kunnioittamista ja vain vähän erilainen taidemuoto?

 

Seuraa Fammon vaeltelua myös Facebookissa ja portaalissa blogit.fi

4 vastausta artikkeliin “Kutná Hora – sääriluita, pääkalloja ja muuta taidetta

  1. Taidettahan tuo on. Ne luut, mitkä piti kaivaa maasta ylös, olisivat joutuneet hävitettäväksi, jos niille ei noinkin nerokasta ratkaisua oltais keksitty. Kävin tuolla 3v sitten ja tykkäsin tosi paljon.

    Tykkää

    1. Minusta on hyvä, että vain yksi kappeli näyttää tuonnäköiseltä, mikäli kaikki kappelit kokoaisivat kuolleitten luut olisi se jo liikaa. Toisaalta siihenkin voisi tottua.

      Tykkää

  2. Kävin tuolla pari vuotta sitten. Todella upea paikka — vaikka on ihmisen luista tehty. Toinen samanlainen paikka löytyy Portugalista Evoran kaupungista – Capela dos Ossos, joka on mielestäni hieman enemmän pysäyttävä kuin Kutna Horan paikka – varsinkin kun näki ensimmäistä kertaa luilla tehdyn paikan. https://reissujani.blogspot.com/2016/01/portugali-evora.html

    Tykkää

    1. Nuo Evoran taideteokset näyttävät aika lailla erilaisilta, luistakin saa nähtävästi monenlaista taidetta.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggers like this:
search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close