Tornion ja Haaparannan ainutlaatuinen symbioosi

Toukokuun alussa teimme kokousmatkan Tornioon, olin ihan innoissani koska paljon oli Tornionjoessa vettä virrannut siitä kun viimeksi vierailin Torniossa ja silloinkin olin vain ohikulkumatkalla.

Tosin Tornio ei toivottanut kovinkaan ystävällisesti meitä tervetulleiksi, räntää satoi niin, että näköä haittasi ihan kirjaimellisesti.

Tornio sijaitsee itse asiassa saarilla ja ennen kuin huomasinkaan oli bussi jo ajanut sillan yli ja olimmekin Haaparannalla. Olisihan siinä tullikin ollut, vaikkakin autiona. Myöhemmin kuulin, että tällä rajalla on  Suomen vilkkain rajaliikenne, 15 miljoonaa ylitystä vuodessa.

Majapaikkamme sijaitsi Haaparannalla, kokousohjelmat taas pidettiin Tornion puolella, nyt oli todellakin koko ajan se  kuuluisa mikä maa-mikä-valuutta-olo. Eikä sekään riittänyt, kello pahuskin kun oli tunnin jäljessä Ruotsin puolella. Kännykän kellolla olikin tekemistä kun se vaihtoi aikaa joka kerran kun siirryimme rajan yli, viimeisenä päivänä se ei enää jaksanut vaan jäi Ruotsin aikaan vaikka me jo olimme matkalla etelään.

DSCN4895
Haaparannan kaupunginhotelli sijaitsee kauniissa, vanhassa rakennuksessa

dscn4898.jpg

 

Kaupungintalon edestä löytyi pusupysäkki ja Sara Edströmin kultakoristeinen työ Norrbotten

 

DSCN4904
Haaparannalla toimii myös  suomenkielinen Sisuradio

 

20190505_082340.jpg

Tämä sininen laatikko on jokaisen ruotsalaisen kaupungin tunnusmerkki

20190505_082359.jpg
Kahden kaupungin yhteinen matkakeskus
DSCN4893
Torniolainen liikenneympyrä
DSCN4890
Tornionjoessa oli vielä paikoitellen jäätä, puut olivat vielä lehdettömiä

 

Suomen sodan jälkeisessä rauhassa vuonna 1809 oli vedettävä raja Ruotsin ja Venäjän välille, sopivaa rajakohtaa mietiskeltiin pitkään, kuitenkin Tornionjoki osoittautui järkeväksi rajajoeksi ja maiden väliseksi rajaksi tuli siis Tornionjoki tai oikeastaan yksi sen  haaroista.

Ruotsin puolelle ei jäänyt lähettyville sopivaa kaupunkia ja siksi perustettiin 1812 Karl Johans stad. Kaupunkeja voi toki perustaa, mutta toisinaan asukkaat päättävät toisin. Tällä kertaa asukkaat halusivat asua lähempänä entisiä maitaan, siksi Haaparannan kylästä tehtiin kauppala. Siitä tulikin kasvukeskus joka vuonna 1842 sai tapuli- ja kaupunkioikeudet.

Nykyään Suomen Tornio ja Ruotsin Haaparanta elävät iloisessa symbioosissa. Asukkaat ovat pääsääntöisesti kaksikielisiä, suomalaiset lapset voivat esimerkiksi käydä koulua Ruotsin puolella,  kaupassa käydään missä maassa mielitään, matkakeskus on kaupunkien yhteinen. Myös maakuntamuseon sanotaan olevan ainoana  laatuaan, sillä se on  kahden valtakunnan yhteinen ja miksei olisi, niin perusteellisesti ovat kaupunkien historia ja toiminnat kietoutuneet toisiinsa.

Asukkaat käyttävät suvereenisti kummankin kaupungin palveluja, ehkä vain minulle tuottaa ongelmia kaupunkien eri aika ja eri valuutta.

Vaikeuksia luulisi tuottavan myös koirien maahantulosäädökset, Suomeen tulevat koirat täytyy madottaa ekinokokkia vastaan, niinpä koirat jotka kulkevat rajan yli  esim. harjoituksissa tai muuten täytyy madottaa joka 28:s päivä (jokseenkin turhaan ).

Rajalla on tietenkin muutakin byrokratiaa, sitä ilmenee erityisesti yritystoiminnassa, siksi  rajabyrokratiassa auttavat  Pohjoiskalotin rajaneuvojat.

Tornion puolella  sijaitsee kaupungin ylpeys Veli Aineen taidemuseo. Veli Aine oli torniolainen autokauppias ja intohimoinen taiteenrakastaja joka yhdessä vaimonsa kanssa keräsi valtaisan taidekokoelman.

Museossa on peruskokoelman lisäksi aina myös näyttelyitä, tällä kertaa, ”Jaettu ilo – Veli Aineen syntymästä sata vuotta” ja Joel Karppasen ”Alhaisolauluja”.

DSCN4954

 

DSCN4995
Essi Renvallin ”Nuori nainen
DSCN4996
Tätä veistosta ”Peseytyvä nainen” nuoriso luulee tverkkaajaksi
DSCN4941
Joel Karppasen ”Ajan laulu”
DSCN4989
Ellen Thesleffin ”Runoilija”

 

DSCN4912
Rafael Wardin ”Näkymä ikkunasta”
DSCN5001
Marika Mäkelän suurikokoinen ”Valoaalto”

 

Maakuntamuseo sijaitsee Tornion puolella, mutta se on Suomen ja Ruotsin yhteinen. Pysyvässä näyttelyssä voi seurata Tornionlaakson vaiheita rajan molemmin puolin alkaen arkeologisista löydöistä asti. Näyttelyssä voi tutustua myös tornionjokilaaksolaisten elinkeinoihin, ruokakulttuuriin, rajakauppaan ja sotahistoriaan. Siellä pääsee kuuntelemaan myös murteita mm. alueen omaa meänkieltä.

DSCN4960

DSCN4964

 

DSCN4966
Tässä salissa voi seurata koululaitoksen kehitystä
DSCN4967
Alueella on ollut ja on paljon siltoja, Tornionjoen suistossa joki on nimittäin monihaarainen
DSCN4973
Tekstiiliteollisuutta viime vuosisadalta

 

20190505_100351
Muistoja 60-luvulta, ruotsalainen Volvo, takakontti täynnä Gevalia-kahvia

Kun keisari Nikolai II hyväksyi vuonna 1899 Bobrikovin laatiman ohjelman Suomen liittämiseksi kiinteämmin Venäjän keisarikuntaan nousi Suomessa valtaisa vastarinta-aalto. Isänmaalliset tunnot heräsivät, alatorniolainen Eetu Isto maalasi symbolisen teoksensa Hyökkäys ja Jean Sibelius sävelsi Finlandian.  Iston taulu salakuljetettiin ensin piiloon Berliiniin ja myöhemmin sitä säilytettiin turvassa Haaparannan puolella. Museon nykyinen maalaus on jäljennös, aito riippuu Kansallismuseon seinällä.

DSCN4976

Eetu Iston  Hyökkäys-taulussa Suomi-neito puolustaa lakikirjaa jota Venäjän kaksipäinen kotka tavoittelee

 

Elämä rajan pinnassa tässä kaksoiskaupungissa on erikoista, mutta asukkaat ovat tottuneet siihen  vuosien saatossa. Kun kysyn mikä on parasta täällä asuessa saan aivan odottamattoman vastauksen, kaksi ilotulitusta uutenavuotena, ensin Suomen puolella ja tunnin kuluttua Ruotsin puolella.

 

Seuraa Fammon vaeltelua myös Facebookissa ja portaalissa blogit.fi

6 vastausta artikkeliin “Tornion ja Haaparannan ainutlaatuinen symbioosi

  1. Olipa kiva kirjoitus minulle ihan vieraista kaupungeista. Nuo museot kyllä niin kiinnostaisivat!

    Tykkää

    1. Kiitos Mari! Vieraita kaupunkeja minullekin, mutta elämä niissä on erikoista hauskalla tavalla.

      Tykkää

  2. Huikea tuo Rafael Wardin maalaus!

    Kiitos postauksesta – mukava kuulla tästä Tornion ja Haaparannan symbioosista. Vuoden vaihde siellä voisi olla ihan hauska matkakokemus ilotulituksineen.

    Tykkää

    1. Niinpä. Outo ajatus, kaksi uudenvuodenjuhlaa peräkkäin.

      Tykkää

  3. Empäs ollut aiemmin tästäkään historiasta tietoinen, kiitos kiinnostuksen herättämisestä! Ehkä n. kerran vuoteen tulee tuolla suunnalla käytyä mutta en ole koskaan tullut tarkemmin miettineeksi alueen historiaa.

    Tykkää

    1. Tuli juteltua kun oli kaupungin edustajia paikalla, oli kyllä mielenkiintoista.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggers like this:
search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close