Samarkand – Keski-Aasian lumoava kaunotar

Silkkitie on historian pitkäikäisimpiä kauppareittejä. 6400 kilometriä pitkällä reitillä halki Keski-Aasian kuljetettiin silkkiä ja muita kauppatavaroita 1500 vuoden ajan. Reitti alkoi Kiinasta Xianista, haarautui matkan varrella ja päätyi Antiokiaan tai Konstantinopoliin (Istanbuliin) Silkkitien arvellaan yleensä muodostuneen  vuoden 132 eaa. tienoilla, aikana, jolloin Kiina halusi vahvistaa valtaansa Keski-Aasiassa, mutta oletettavasti kauppaa on harjoitettu jo tuhatkunta vuotta aikaisemmin. (National Geographic)

20181113_161628
Samarkand sijaitsi sopivasti Silkkitien solmukohdassa

Silkkitie haarautui moneksi eri väyläksi, yksi tärkeimmistä kulki kuitenkin Samarkandin läpi. Karavaanitorilla, nykyisin Registan-aukiolla oli väsyneiden kamelien levähdys- ja juottopaikka. Samarkand merkitsee rikasta kaupunkia ja Samarkand olikin upporikas, osittain kaupankäynnin ansiosta, osittain  mongolivaltiaansa Amir Timurin ansiosta. Rikkaudesta  todistavat myös  lukuiset mausolemit. Hautamonumenttien pystyttämisessä oli havaittavissa pientä kilpailumentaliteettiä, kuka rakennuttaisi komeimman muistomerkin. Samarkandin ja koko Uzbekistanin, aikaisemmin Timurid-dynastian oma poika on Amir Temur. Hän oli sotapäällikkö ja varsinainen pahis joka hallitsi rautaisella kädellä ja suurensi valtiotaan pala palalta. Sana temur tarkoittaakin terästä, tosin häntä kutsuttiin myös rampa-Timuriksi hänen taistelussa saamansa jalkavamman vuoksi. Tämä verenhimoinen paimentolaishallitsija oli julmuri, joka saattoi haudata kokonaisia kylällisiä ihmisiä kerrallaan. Suurin osa moskeijoista ja monumenteistä on Temurin tai hänen sukunsa rakennuttamia. Amir Temur itse on haudattuna komeaan Gur-e-Amiriin, jonka hän itse asiassa rakennutti  pojanpojalleen, mutta tulikin sitten haudatuksi sinne itse.

20181113_091317
Häikäisevän kaunis Gur-e-Amir

20181113_092212

20181113_165006

 

Amir Temurin vahvuus oli hyvin koulutetussa armeijassa ja uhkarohkeudessa. Valloitettuaan kaikki maat Delhistä Moskovaan asti hän otti Kiinan seuraavaksi kohteekseen. Kävi kuitenkin niin onnettomasti, että matkalla Kiinaan Amir Temur vilustui jurtassaan, sai keuhkokuumeen ja kuoli. Kiina jäi valloittamatta.

Sillä aikaa kun Amir oli sotimassa päätti hänen vaimonsa  Bibi Khanym rakennuttaa itselleen oman mausoleumin. Tullessaan kotiin Amir Temur järkyttyi; mausoleumi oli valtaisa ja sen portti oli korkeampi kuin hänen omassaan tien toisella puolen. Amir määräsi mausoleumin heti purettavaksi porttiin asti. Valitettavasti Amir Temur siis siirtyi autuaimmalle rakennusmaille ja Bibi Khanymin  moskeija jäi silleen. Tarua vai totta, kukapa sen tietäisi.

DSCN3075
Bibi Khanymin korkeaporttinen moskeija

Bibi Knanymin moskeijan vieressä on myös Siab-basaari, se sijaitsee kahden vanhan karavaanitien ristyksessä. Basaari oli osittain suljettu vierailupäivänämme , ehkäpä siksi siellä olikin hyvää tilaa kierrrellä ja tehdä ostoksia.

DSCN3086

DSCN3085

DSCN3082
Herkkua on tässä monenlaista
DSCN3074
Kaupungilla voi kätevästi liikkua näillä mopoautoilla

 

Häät ovat Uzbekistanissa tärkein juhla ja hääpareilla on tapana kuvauttaa itsensä Itsenäisyydenaukiolla. Ilma oli hippasen viileä ja tuulinen, hymyä piti kuitenkin kehitellä tänä tärkeänä päivänä.

 

Ulugh Bek oli Amir Timurin pojanpoika, hän oli kuuluisa tähtitieteilijä ja arkkitehti joka kirjoitti runoja ja tutki historiaa. Kaupungin keskustassa olevalla Registan-aukiolla on kolme erillistä madrassaa  (koraanikoulua) aukion kolmella sivulla, yksi niistä on Ulugh Bekin rakennuttama madrassa.  Kaksi muuta ovat 1400-luvulla rakennettu Tilya-Kor madrassa ja 1600-luvulla rakennettu Sher-Dor madrassa, jonka julkisivussa kisailevat peurat ja tiikerit, harvinainen aihe koska islamissa eläinaiheet ovat kiellettyjä. Aukio on todella upea, kiitos siitä kuuluu ehkä Neuvostoliitolle joka entisöi madrassat suurella rahalla turistinähtävyyksiksi.

Ulugh Bekillä oli  myös oma observatorio. Nykyään hänen saavutuksiaan voi ihailla museossa minkä vieressä komeilee kuilu missä on hänen konstruoimansa mittauslaite.

DSCN3108
Ulugh Bekin suunnittelema mittausinstrumentti

 

Registan-aukiolla sai alkunsa viime vuosisadan alussa suuri murhenäytelmä, 400 naista päätti protestoida huntua vastaan, he heittivät ne torilla päältään ja sytyttivät tuleen. Jokainen naisista tapettiin perheelleen aiheuttaman häpeän vuoksi. Loppujen lopuksi naiset kuitenkin voittivat tämän jupakan, kasvot peittävä huntupakko poistettiin. Naisten ei kuitenkaan pidä vieläkään liikkua ulkona yksin illalla kahdeksan jälkeen.

Ulugh Bekillekin kävi huonosti, hän nousi valtaan isänsä Shah Rokhin jälkeen, mutta sukulaiset murhasivat hänen  matkalla Mekkaan.

DSCN3065
On oletettu, että Ulugh Bek opetti opiskelijoilleen matematiikkaa ja tähtitiedettä tässä nimikkomadrassassaan

20181113_170138

DSCN3029
Tilya-Kori Madrassa
DSCN3061
Sher-Dor Madrassan harvinaista eläinkuviointia

 

 

20181203_110322
Madrassa 1800-luvulla ja nykyisin
DSCN3033
Registan-aukiolle rakennetut madrassat muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden

 

Madrassat olivat upeita, mutta minun mielestäni parhaat monumentit olivat Shah-i-Zindan hautausmaalla. Sinne on rakennettu hautoja 1000-luvulta alkaen, erilaisia rakennuksia on yli 20. Hautamausoleumeja on vaatimattomista hyvinkin upeisiin, koristeluissa ei ole säästetty, ornamentit ovat taidokkaita ja runsaita. Kukkulalla, monumenttien yläpuolella on hautausmaa nykyajan vainajille. Vuonna 2016 menehtyi Uzbekistanin itsenäisen valtion ensimmäinen presidentti Karimov, hänet haudattiin tälle hautausmaalle ja sen jälkeen hautausmaa suljettiin. Halusin katsomaan uudelle puolelle, opas sanoi kuitenkin, että sinne on pääsy kielletty. Vähän ajan kuluttua hän tuli kuitenkin sanomaan minulle –  mene vaan jos löydät avoimen portin.

No minähän löysin helposti.

 

DSCN3109

DSCN3114

20181113_165359

20181113_165416

20181113_165437

20181113_165154.jpg

20181113_170415
Tämä on ovi rukoushuoneeseen, sallittu vain miehille

 

20181113_171727
Uusi hautausmaa auringonlaskussa

Maininnan ansaitsee myös Dilshoda-hotelli/majatalo minne majoituin. Se sijaitsi kätevästi aivan Gur-e-Amirin mausoleumin vieressä. Hotellissa oli sisäpiha, joka ei näin talvisaikaan päässyt oikeuksiinsa, mutta lämpimämpänä vuodenaikana se on varmaan varsinainen keidas.

DSCN3121

 

Seuraa Fammon vaeltelua myös Facebookissa ja portaalissa blogit.fi

 

 

10 vastausta artikkeliin “Samarkand – Keski-Aasian lumoava kaunotar

  1. Kiva kun pääsee edes näin lukemaan ja näkemään juttuja keski-Aasaista. Paikka kun tuntuu sellaiselta, että monikaan ei sinne ihan jokapäivä matkusta! Hienoja nuo koristeelliset leivät. Onkohan maku myös hyvä?

    Tykkää

    1. Leipää syötiin paljon ja se oli hyvänmakuista ja muotokin oli sama. Nuo kuvassa olevat leivät ovat kuitenkin johonkin erityistilaisuuteen, epäilen niitä hääleiviksi.

      Liked by 1 henkilö

  2. Tämä paikka näyttää niin kauniilta ja satumaiselta, että on pakko lisätä se omalle to-do listalle. Onko kuinka helppo tai vaikea kohde omatoimimatkailijan silmin, pärjääkö esim englannilla hyvin vai kohtasitteko jotain haasteita, joihin olisi hyvä varautua etukäteen?
    – Jaana / jaanaandteemutravels

    Tykkää

    1. Viisumi tarvitaan, mutta sen saa sähköisesti. Maassa puhutaan uzbekkia ja venäjää. Venäjää osaavat useimmat, kirjaimet ovat kyrilliset. Englantia toki osataan, mutta ei välttämättä edes kaikissa hotelleissa. Kannattaa ottaa englanninkielinen opas ainakin päiväksi, silloin kierteleminen on joustavampaa ja kohteet aukeavat paremmin. Jollakin listalla, enkä nyt muista millä, Samarkand oli listattu ensi vuoden nousevaksi kohteeksi.

      Tykkää

  3. Mielenkiintoinen postaus ja hienoja kuvia uhkeista rakennelmista, kiitos!

    Tykkää

    1. Kiitos! Uskomattomia taidonnäytteitä monelta vuosisadalta.

      Liked by 1 henkilö

  4. Onpa taianomaisen kaunis paikka. Kiva oli näitä kuvia ihastella ja Samarkandin elämää tirkistellä. En ihmettele, että on nouseva kohde:)

    Tykkää

    1. Ehkäpä se piankin on matkatoimistojen listoilla😀

      Tykkää

  5. Erittäin mukava oli lukea tätä. Uzbekistan, Dagestan, Turkmenistan ja Kazakstan on itsellä haaveena kiertää joskus, eikä tämä jättänyt kylmäksi. Itään vie rautatiet tulevaisuudessa.

    Tykkää

    1. Kiitos kommentista! Tuo Turkmenistan minulla on vielä kokematta.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggers like this:
search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close