Melkein kuin kotona

Tästä salolaisesta bussista on nyt tullut minun ja monen muun majapaikka pitkäksi toviksi, tässä vaiheessa matkaa on jo totuttu tähän pyörillä liikkuvaan olohuoneeseen. Onneksi matkaajia ei ole liikaa, 40-paikkaisessa bussissa on 30- 35 matkaajaa riippuen siitä missä maassa satutaan olemaan.

Bussi, 30- vuotias Ajokki Royal, on monessa liemessä koeteltu ajopeli. Sitä on korjailtu ja osia on vaihdettu kesällä ja viimeistä huoltoa tehtiin vielä kolme päivää ennen lähtöä. Reitti Bangkokiin on osittain tuttu, tekihän bussi samantapaisen matkan jo vuonna 2011, silloin tosin ei käyty Keski-Aasian stan- maissa, vaan reitti kulki suoraan Venäjältä Kiinaan. Matkustajienkin joukossa on osittain samoja tyyppejä, tulivat vähän verestämään muistoja tai haluavat kokea myös ne maat jotka edelliskerralla jäivät väliin.

Matkustajien mukavuutta on pyritty parantamaan monella tavoin, bussista löytyy jääkaappi, sähkölaitteiden latausmahdollisuus ja nettikin on, joskin yhteydet ovat usein rajoitetut. Bussin perältä löytyy kabinetti, Kuppikulma nimeltään ja mikäli joku haluaa työskennellä niin neljä pöytääkin löytyy.

Kuppikulmassa käydään mielenkiintoisia keskusteluja matkan edetessä

 

 

Bussin tulevaisuus on vielä mysteeri, jääkö se ehkä Thaimaahan, laivataanko se seuraavalle mantereelle vai ajetaanko se ehkä takaisin Suomeen. Jani, bussin omistaja ei vielä ota turhia paineita asian suhteen. Kunhan nyt ensin päästään perille.

Suurin osa matkustajista on kokeneita ”globetrottereita” ja monet ovat olleet mukana useilla Ajokin matkoilla.

 

Nostalgiaa parhaimmillaan, Tuula, Rikke, Pöke ja tietysti Jani itse olivat mukana myös vuoden 2011 matkalla Bangkokiin

 

Tässä ajokissa istuessa rullaavat kilometrit ja vaihtuvat maisemat. Eurooppa on jo vaihtunut Aasiaan ja Siperiaan, tänään ylitettiin Kazakstanin raja. Ja matka jatkuu…

Seuraa Fammon vaeltelua myös Facebookissa

ja portaalissa Blogit.fi