Zagreb, Kroatian sykkivä keskus

Projektini Euroopan pääkaupungit tutuiksi jäi hieman vajaaksi menneinä vuosina, mutta ilokseni voin ilmoittaa, että kokoelma on nyt täydentynyt yhdellä uudella tuttavuudella. Nimittäin Zagrebilla. Sillä eihän tämä projekti tietenkään kokonaan ollut unohtunut, se oli vain pikku tauolla.

Syyskuussa pääsin taas vanhan projektini kimppuun, tarkoitukseni on nimittäin käydä jokaisessa Euroopan pääkaupungissa ja kolme vielä puuttuu. Maat siis ovat tuttuja, mutta pääkaupungit ovat jostain selittämättömästä syystä jääneet väliin. Tämänkertainen maa oli Kroatia, joka sekin sinänsä on ihan tuttu, mutta pääkaupungissa Zagrebissa en ollut aikaisemmin käynyt.

Zagrebissa vietimme vajaan viikon ja ehtihän siinä ajassa jo tutustua kaupungin mielenkiintoisiin kohteisiin.

Kaupunki on vähän suurempi kuin Helsinki, siellä on noin 800 000 asukasta ja se vaikuttaa aika mannermaiselta, entisestä Jugoslaviasta muistuttaa oikeastaan vain kaupungin läpi kulkeva nelikaistainen valtaväylä. Se on imukyvyltään tehokas liikenneväylä ja koska liikennevalot toimivat säntillisesti niin jalankulkijatkin pääsevät yli vaivattomasti.

Autokanta näytti aika uudelta, tiedä sitten mitä autot maassa maksavat, keskipalkka Kroatiassa on kuitenkin vain 1300€.

Meidän hotellimme sijaitsi vähän keskustan ulkopuolella syystä, että halusimme kylpylähotelliin koska lämpöä oli se 30 astetta ja halutti istuskella vähän ulkoterassillakin. Hotelli osoittautui olevan liikemieshotelli ja olihan se sopivasti valtaväylän varressa parkkihalleineen ja hyvine aamiaisineen. Respassa suosittelivat meille taksin käyttöä, mutta seuraavasta korttelista kulki nopea ja suora raitiovaunulinja keskustaan 52 centin huimaan hintaan.

Niin sitä sitten Kroatiakin pääsi mukaan eurojärjestelmään vuoden alussa ja kuten arvata saattaa ihmiset valittelivat, että euro on kallistanut hintoja. Pääkaupungissa lienee muutenkin hintataso vähän korkeampi kuin maan muissa osissa.

Kätevä tapa yleensä ja nyt eritoten lämpimän sään takia on hop on-hop off-bussi, sen me yhytimme yläkaupungista, Kaptolista, katedraalin vierestä. Katedraali olisi ollut upea vierailukohde, sieltä olisi löytynyt mm. freskoja 1200-luvulta, mutta tätä kirkkoa saneerattiin ja mitä kuulin myöhemmin niin tämähän olikin monivuotinen projekti. Maanjäristys vuonna 2020 kuulemma vaurioitti pahasti kaikkia arvorakennuksia. Viimeksi oli yhtä paha järistys 140 vuotta sitten. Näköalabussi vei meidät kuitenkin toiselle kirkolle, Pyhän Markuksen kirkolle. Tämä goottilaisvaikutteinen kirkko oli 1500-luvulta, erikoista siinä oli paljon myöhemmin rakennettu katto mistä löytyi Zagrebin ja Kroatian vaakunat.

Pyhän Markuksen aukiolla oli myös Parlamenttitalo ja miten sattuikaan, jotain korkea-arvoista vierasta odoteltiin ja tv-kamerat olivat jo valmiina.

Vanhassa kaupungissa oli jäljellä vielä yksi keskiaikainen kiviportti, alun perin niitä on ollut neljä. Vilinää portilla riitti, varmaankin siksi, että portin sisäpuolella oli piskuinen kirkko minne asukkaat jonottivat rukoilemaan. Väestöstä on muuten 88% roomalaiskatolisia.

Kaptolista löytyi myös tori. Toripöydät pursuilivat gastronomisia herkkuja, kukkia, vaatteita ja matkamuistoja. Mitä täältä ei saa, sitä ei tarvitakaan.

Yläkaupungista alakaupunkiin (tai toisin päin) vei kätevästi rinnehissi, no me kävelimme kuitenkin tällä kertaa. Ylhäällä oli myös Lotrscakin torni jossa oli taidenäyttely. Torni on osa vanhaa kaupunginmuuria.

Zagrebissa on asukaslukuun suhteutettuna eniten museoita kuin missään muualla. On modernia taidetta, vanhaa taidetta, tekniikkaa, illuusioita jne. Zagrebilainen supersuosittu museo on särkyneiden suhteiden museo. Siellä olisi kulunut koko päivä sillä museohuoneet olivat täpötäynnä kertomuksia päättyneistä rakkaussuhteista ja nämä tarinat täytyi nimenomaan lukea..

Toinen vähän erikoisempi museo oli selfiemuseo, siellä sai käyttää erilaista rekvisiittaa ja ottaa/otattaa itsestä kaikenmoisia kuvia.

Kaupungin keskustasta löytyi vilkas ostoskatu, mutta kaupungin ulkopuolelta löytyi isoja ostoskeskuksia. Vähän oli pakko ostella tuliaisia tässä Point-nimisessä ostarissa. Harvoin olen missään en ole nähnyt yhtä tyylikkäitä vessoja.

Päivät kuluivat nopeasti Zagrebia ihmetellessä ja loppujen lopuksi sitä löysi itsensä taas lentokentältä, lentoasemarakennuksenkin muotoilu oli jotensakin lennokas. Bye-bye Zagreb, mielelläni tapaisin sinut vielä!

Seuraa Fammon kaupunkibongailua myös Facebookissa ja Instassa. https://instagram.com/te_strom

https://facebook.com/fammomatkalla