Maarianhamina on aina ollut suosittu kesäkaupunki, mutta tänä kesänä se on kasvattanut suosiotaan räjähdysmäisesti. Sillä onkin monia hyviä puolia, ensinnäkin se on sopivankokoinen myös jalan kuljettavaksi, siellä on mukavia ravintoloita, puistoja, nähtävyyksiä, museoita, pienyrityksiä ja putiikkeja. Löytyy myös uimaranta ja kylpylä rantaelämästä kiinnostuneille.
Maarianhamina sijaitsee kapealla niemellä, satama kummallakin sivulla. Kaupungin itäisen sataman kylkeen on muodostunut omalaatuisensa nähtävyys, telakka-alue – sjökvarteret, merikortteli. Se on paikka joka esittelee laivanrakennusta ja muita arvokkaita käsityöläistaitoja. Alueelta löytyy veneitä, vanhoja rakennuksia kuten venevajoja ja käsityöläispajoja, mutta myös ravintoloita ja jopa pieni kappeli.
Maarianhaminalla on kaksi komeaa purjelaivaa, Länsisatamassa majaileva museolaiva Pommern ja sitten hippasen uudempi kaljaasi, nimittäin täällä Itäsatamassa majaileva kaljaasi Albanus.
Albanus on samaisella Merikorttelin telakalla vuonna 1988 rakennettu alus. Sen rakentamisessa on käytetty perinteisiä menetelmiä ja se on jäljitelmä Johan August Henrikssonin vuonna 1904 rakentamasta Albanus-aluksesta. Toinen täällä rakennettu alus on kuunari Lindén.
Paitsi, että Albanusta on mukava ihastella, sitä käytetään myös erilaisiin koulutuksiin ja sillä on myös mahdollisuus päästä risteilylle sopuhintaan. Alukselle mahtuu kerrallaan 40 matkustajaa.
Tällä hetkellä Merikorttelissa rakennetaan jo kuitenkin uutta alusta, Emeliaa joka tulee valmistuttuaan korvaamaan Albanuksen. Emeliallakin on esikuvansa ja mallinsa, se rakennetaan vanhan, getalaisen kaljaasin mallin mukaan. Emelian on määrä olla perinnealus joka on ympäristöystävällinen ja jossa hyödynnetään kuitenkin nykyajan uusinta tekniikkaa. Samalla Emelian rakennusprojektin on määrä siirtää perinteistä laivanrakennusta nykysukupolville ja opettaa nuorisolle purjealuksen käsittelytaitoja. Kaikki halukkaat pääsevät osallistumaan tähän projektiin, sivumennen sanoen, kaikki halukkaat pääsevät myös rahoittamaan sitä.
Merikorttelin alueella on tottakai museo, joka kertoo laivanrakennuksesta. Alueella on paikka myös vanhalle luotsiveneelle 1800-luvulta ja sepän paja, jossa voi seurata sepän työskentelyä.
Museokäynnin vastapainoksi alueella voi tutustua myös lahjatavarakaupan tarjontaan, SALT myy keramiikkaa, tekstiili- ja lasiesineitä, täytyyhän kotijoukoillekin jotain tuliaisia viedä.
Jos nälkä vaivaa niin satamasta löytyy Pub Niska, Michael Björklundin rustiikkityylinen pizzeria. Pizzoja kutsutaan saaristossa nimellä plåtbröd ja kyllä ne vaan ovat niiin hyviä.
Laiturissa nököttää myös toinen vaihtoehto lounaan tai illallisen nauttimiseen, nimittäin ravintolalaiva Sunnan II, sillä voi lähteä vaikkapa suositulle lounasristeilylle.
Varmasti jokaisen huomio kiinnittyy punamullalla maalattuun, pyramidin näköiseen rakennukseen. Mikäs tämä sitten on? Rakennus on tunnusmajakka eli pooki. Tämännäköiset majakat ovat tuttu näky saaristossa, tämä nimenomainen pooki on rakennettu Kobba Klintarnilla sijaitsevan pookin mallin mukaan, se on nimittäin erityisen kuuluisa. Kobba Klintar on luotsisaari joka sijaitsee lähellä Maarianhaminaa, tuttu pooki lähetti entisaikaan merimiehet matkaan ja oli ensimmäinen näky matkalta palatessa. Kobba Klintarnin pooki on sijainnut siellä jo 1800-luvulta saakka, tosin se purettiin ja korvattiin uudella ja ehommalla 1960-luvulla.
Maarianhaminalaiset rotarit saivat idean rakentaa Merikortteliin tunnusmajakka tämän vanhan pookin piirustusten mukaisesti. Toimeen tartuttiin ja uusi, vanhanoloinen pooki pystytettiin ja lahjoitettiin Merikortteliin vuonna 2005.
Mikäli jaksaa kävellä aivan alueen perukoille asti saapuu lopulta Merenkulkijan kappeliin, se on auki koko vuorokauden niin, että satunnainen vierailijakin voi pistäytyä siellä ohikulkiessaan. Ja mikäpä olisikaan rauhoittavampi näky kuin auringonlaskun kultaama meri.
Seuraa Fammon vaeltelua myös Facebookissa ja Instassa.
FAMMO MATKALLA 
Käytiin itsekin tutustumassa Maarianhaminaan ja muuhun Ahvenanmaahan tänä kesä. Olimme liikkeellä vasta elokuussa, jolloin ihmisiä oli liikkeellä ilmeisesti huomattavasti vähemmän kuin heinäkuussa. Kaikki paikat olivat kuitenkin vielä auki ja säät hyvät, joten ajankohta olisi siinä mielessä varsin hyvä.
TykkääTykkää
No heinäkuussa kyllä riitti ihmisiä, aivan uskomaton ero edelliskesään. Kuitenkin kun oli illalla liikkeellä niin oli aika rauhallista. Tosin silloin ei moni paikka ollut enää auki.
TykkääTykkää
Tämä postaus muistutti minua siitä, että edellisestä Maarianhaminan-matkasta on jo ihan liian kauan! Ahvenanmaan saaristossa tuli kyllä tänä kesänä pyörittyä, ja ihanaa sielläkin. Miten voikaan olla niin viehättävää seutua tuo Ahvenanmaa!
TykkääTykkää
Ahvenanmaan saaristi on yllättävän laaja ja yllättävän lähellä. Siellähän riittää mukavia saaria.
TykkääTykkää
Maarianhaminassa olisi aivan ihana päästä joskus käymään. Todella idyllisen ja viihtyisän näköistä! Nuo purjealukset ovat kyllä hienoja, kyllä kelpaa niitä katsella ja tutustua samalla myös historiaan. 🙂
TykkääTykkää
Vanhat purjeveneet ovat aina hienoja – ja uudemmatkin😃
TykkääTykkää
Merikortteli on kiva, mutta sen liikkeiden aukioloajat turhankin rajallisia. Mutta toki, iso osa tuosta miljööstä on nautittavissa vaikka kaikki liikkeet ja ravintolatkin olisivat kiinni!
TykkääTykkää
Kyllä se tietysti vähän harmittaa. Tänä kesänä minulla on kyllä ollut huono tuuri, varsinkin ennen juhannusta olivat kaikki paikat kiinni.
TykkääTykkää
Tosi kivan näköinen alue, merihenkisyys vahvasti läsnä. Taas opin jotain, pooki oli mulle uusi juttu. Se on näkynyt varmasti kauas, kun tultu kotiin meriltä.
TykkääTykkää