Vaikka monessa maassa on kaunis luonto ja upeat kansallispuistot niin harva kansallispuisto vetää vertaa Plitvicen puistolle. Puisto käsittää melkein 30 000 hehtaarin alueen mistä löytyy 16 järveä. Tähän ei ole laskettu mukaan niitä pienimpiä jotka ovat lähinnä lampia. Puistosta löytyy myös runsaasti vesiputouksia, isoja ja pieniä. Jostain kallionkolon ja sammalen välistä on vesi aina löytänyt tiensä pudoten mahtavana virtana kymmeniä metrejä. Puiston korkein kohta onkin ylhäällä 1200 metrissä.
Päästäksemme Plitviceen Zagrebista ostimme pienryhmäretken. Käytettävissämme oli pikkubussi kuljettajineen ja matkaseurana meillä oli neljä muuta turistia. Matkaa putouksille oli noin 140 kilometriä, mutta ensimmäisiä putouksia pysähdyimme katsomaan jo Rastokessa.
Parin tunnin kuluttua olimme perillä kansallispuistossa, jätimme auton parkkipaikalle ja pääsimme jonottamaan lippuja. Sisäänpääsymaksut oli porrastettu vuodenajan mukaan, syyskuussa maksu oli vielä 40€, ei siis ihan ilmaista kuitenkaan niin kuin ainakin toistaiseksi meidän kansallispuistoissamme. Koska kansallispuisto on todella suuri ja halusimme, totta kai, nähdä parhaat palat ja messevimmät putoukset, antoi kuljettaja meille tarkat vinkit reiteistä mitä hän toivoi meidän kulkevan ja busseista joita hän toivoi meidän alueella käyttävän. Tämä siksi, että muuten aiottu neljän tunnin vierailu olisi helposti muuttunut kahdeksan tunnin rupeamaksi.
Alueella oli kolme asemaa jonne erikoisrakenteiset bussit kuljettivat matkailijat, me aloitimme kolmannelta asemalta reitin joka laskeutui alaspäin ja kiersi kaikki upeat putoukset. Polut olivat suhteellisen hyvässä kunnossa, suurelta osin kuljettiin pitkospuita pitkin, poluilta ei saanut poiketa, eikä oikein voinutkaan. Kuvaamista oli niin paljon, että välillä patikoiminen unohtui täysin.
Vesi järvissä oli joko kauniin turkoosia tai paikoitellen niin superkirkasta, että kaikki pohjaelementit näkyivät. Koska kyseessä oli luonnonsuojelualue oli pohjaan jätetty myös kaikki sinne kaatuneet puunrungot ja oksat.
Patikointia tuli loppujen lopuksi melkein kymmenen kilometriä. Jalat alkoivat meillä molemmilla, miehellä ja minulla oireilla, polvet kun eivät ole kummallakaan ihan kunnossa.
Onneksi polku loppui satamaan jossa lautat odottelivat. Tarjolla oli kaksi matkaa, toinen koko järven päästä päähän ja toinen matka, joka oli lyhyt ja vei vain kakkosasemalle. Oli vähän pakko valita se lyhyt vesiylitys koska tiesimme, että pikkubussimme odotteli kakkosasemalla, aika lähellä rantautumispaikkaa.
Satamasta oli enää puolisen kilometriä jyrkkää nousua ja saavuimme hotelli Jezeroon jossa saimme virkistävää mallasjuomaa. Hyvä niin, koska kaikki mukana olleet eväät oli jo syöty ja juomatkin nautittu koska sitä lämpöä oli se 30 astetta.
Kotimatkalla käväisimme vielä katsastamassa oppaan ”salaisen” uimarannan joka sijaitsi vanhan myllyn kupeessa.
Lopuksi käväisimme vielä vähän syrjäisemmässä olevalla näköalapaikalla mistä sai kokonaiskuvan ylemmästä ja alemmasta järvestä ja niiden korkeuseroista.
Sitten olikin jo kotimatkan aika. Parin tunnin ajan lepuutimme jalkojamme ja mietiskelimme näkemäämme ja kokemaamme. Olipa koko rahan arvoinen kokemus tämä upea kansallispuisto järvineen, luolineen ja putouksineen. Ja jos ei joku vielä arvannut, niin kyllä vaan, onhan tämäkin Unescon maailmanperintökohde.
Ohjeeksi kansallispuistoon lähtijälle voisi muistuttaa muutamasta asiasta:
- muista kunnon vaelluskengät
- riittävästi nestettä mukaan niin kuin myös muuta evästä sillä kioskeja on harvassa ja nekin ruuhkaisia ja ylihintaisia
- aurinkolasit mukaan, varoiksi myös sadepuku
Seuraa Fammon vaeltelua myös muissa Kroatian kohteissa.
FAMMO MATKALLA 
Plitvicen kansallispuisto näyttää todella upealta paikalta! Se olisi taatusti meilläkin suunnitelmissa, kun Kroatiaan matkaamme. Hieman kuitenkin mietityttää alueen ruuhkat, joten matka kannattanee ajoittaa suosituimman ajan ulkopuolelle.
TykkääTykkää
Näin syyskuussa ei ollut enää liian ruuhkaista, mutta kieltämättä suurimman vesiputouksen alle näytti kasautuvan runsain mitoin ihastelijoita.
TykkääTykkää
Näin syyskuussa ei ollut liian ruuhkaista kun osasi valita ne sopivimmat reitit. Alimpana sen korkeimman putouksen alla näytti kyllä ruuhkautuvan.
TykkääTykkää
Zagrebista mekin aikoinaan kävimme Plitvicessä – ja tosiaan ehdottoman kannatettava päiväretki. Me vuokrasimme auton ja kuljettajan, eikä sekään, tosin jo joitakin vuosia sitten, ollut kovin kallis vaihtoehto.
TykkääTykkää
Juu, oli kyllä hintansa arvoinen retki, hieno matkaseura ja hyvä, puhelias opas.
TykkääTykkää
Mua niin harmittaa, ettei ehditty Kroatian reissulla Plitviceen 😦 Käytiin sen sijaan Krkassa, mutta näin jälkeenpäin voisin väittää, että Plitvice olisi ollut enemmän meidän juttu!
TykkääTykkää
Minäkin kävin Krkassa muutama vuosi sitten, olihan sekin hieno paikka. Plitvicessä oli enemmän ja korkeampia putouksia ja oli se muutenkin laajempi alue.
TykkääTykkää
Plitvice on Euroopan cooleimpia paikkoja. Hienoja kuvia. Itsellä on muistikuva, että jossain siellä on kahvila.
Mutta tosiaan juomista on hyvä olla mukana.
TykkääTykkää
Kyllä sieltä kahvilakin löytyi ja kioski, mutta jonoa riitti. Omat eväät on aina hyvä olla mukana.
TykkääTykkää
Onpa hienoja kuvia ja tuo veden väri on uskomaton! Oliko siis niin ettei missään puiston alueella saanut uida? Hienoa kyllä, että luontoa suojellaan 🙂
TykkääTykkää
Älä muuta sano! Vesi tosiaankin oli aivan uskomattoman väristä. Sääli ettei järvissä saanut uida, mutta onhan se ihan ymmärrettävääkin, pohja tuli säilyttää koskemattomana.
TykkääTykkää
Katselin myös tätä paikkaa ennen vuoden takaista matkaa, mutta emme sinne ehtineet. Hienolta näyttää. Monta muutakin paikkaa kyllä jäi vielä käymättä…
TykkääTykkää
Hyvä, että jotakin jää seuraavaksi kerraksi. Laskin juuri, etyä olen käynyt kuusi kertaa Kroatiassa, mutta vast nyt ehdin Plitviceen.
TykkääTykkää
Asia, joka vielä vuosienkin jälkeen harmittaa: miksi emme Kroatiassa käydessämme käyneet tuossa kansallispuistossa. Olen nähnyt alueelta kuvia aiemminkin ja kyllä on mahtava paikka. Rakastan itse vesiputouksia ja niitähän tuolla näyttää riittävän. Kiitos kivoista kuvista.
TykkääTykkää
Kiitos Anne! Paikka on kyllä käymisen arvoinen.
TykkääTykkää