Suomen linnoista oli tänä keväänä tutustumisvuorossa Raaseporin linna. Olen toki aikaisemminkin siellä käväissyt, mutta nyt tutustuimme linnaan vähän erikoisemman oppaan avulla. Opas esitti ”mjölkare Johania” jolla oli vaikeuksia hallita suomen kieltä. Kieltämättä Johanin esitys teki linnan esittelystä värikkäämmän.
Kumma nimi tuo Raasepori. Se tulee Ratzeburgin hiippakunnasta, linnan rakennutti mahtimies Bo Joninpoika Grip 1360-1370. Se oli tärkeä sotilaallinen tukikohta ja Ruotsin vallan tyyssija Turun ja Viipurin linnojen ohella. Valmiina linna käsitti päälinnan ja kolme esilinnaa.
Linna rakennettiin puolustuksellisesti tärkeälle paikalle meren ääreen. Täytyy muistaa, että meri ulottui pari metriä korkeammalle, joten tarvittiin myös laskusilta jotta päästiin itse linnaan. Paalutusta tästä muinaisesta laskusillasta on vieläkin näkyvissä.
1400-luvulla linna eli loistoaikojaan kun hovia piti Ruotsista karkoitettu kuningas Karl Knutsson Bonde.
1500-luku oli aika arkista aikaa. Linnaa johti vouti jolla oli apunaan pari kirjuria ja paikallisia rälssimiehiä. Koska linna oli myös puolustusvarustus oli siellä parisenkymmentä ratsu- ja jalkamiestä. Henkilökuntaan kuului niin ikään käsityöläisiä sepästä leipuriin, kappalainen ja muuta palvelusväkeä.
Oma panimo oli tärkeä koska olutta kului suunnattomat määrät, tavallisen työmiehen annos oli 7 litraa päivässä ja naisten 5 litraa. Korkea-arvoisten annokset olivat väkevämpiä.
Linnoilla oli keskiaikana suuret tilukset joita rengit ja piiat hoitivat, niinpä Raaseporin linnallakin oli tukenaan suurmaatila jossa paljon lehmiä, sikoja ja lampaita. Maatöissä käytettiin härkiä. Kun linnan toiminta vuonna 1558 loppui niin Raaseporin kartanon elämä jatkui entisenlaisena.
Totta kai linnassa piti olla myös tyrmä johon heitettiin kaikki sopimattomat ja haitalliset yksilöt. Vangeillekin kuului kuitenkin Jumalan sana ja siksi linnan kappelin seinään oli rakennettu pieni, kalterillinen koppi missä vanki voi istua kuuntelemassa saarnaa.
1500-luvun keskivaiheilla kuningas oli sitä mieltä, että linnalle olisi keksittävä parempi paikka. Sitä varten hän perusti ensin Tammisaaren kaupungin ja sen jälkeen Helsinginkosken varteen Helsingin kaupungin. Paikka osoittautui kuitenkin huonoksi eikä uutta linnaa koskaan rakennettukaan.
Raaseporin linna puolestaan jäi autioksi ja rappeutui 300 vuoden ajan. Vihdoin 1800-luvulla sitä ruvettiin korjailemaan ja entisöimään pala kerrallaan. Entisöinti jatkuu yhä. Hyvä näin, saamme taas ihailla komeaa keskiaikaista linnaa ja tutustua piirun verran syvällisemmin Suomen historiaan.
Kierros oli ohi ja siirryimme linnan kupeessa nököttävään Linnanvoudin tupaan kahvihetkeä varten. Tarjoilut maittoivat ja lähdimme tyytyväisinä taas kohden kotikaupunkia.
Seuraa Fammon vaeltelua myös Facebookissa ja Instassa https://facebook.com/fammomatkalla
FAMMO MATKALLA 
Raaseporin linna onkin kiva paikka, me kävimme siellä edelliskesänä. Meillä oli myös opas, joka oli erinomainen. Raaseporin linna on sellainen paikka, että opas on mielestäni erityisen tärkeä, oppaan kanssa vierailu on paljon antoisampi.
TykkääTykkää
Tämä. Hyvä opas elävöittää ja avaa kohdetta joskus aivan uudestakin näkökulmasta.
TykkääTykkää
Raaseporin linna on todella mukava ja sympaattinen. Omasta käyntikerrasta on reilusti aikaa, mutta aika tutun näköistä on edelleen. Opas vaikuttaa oikein asiantuntevalta ja vaikuttaa hauskalta kierrokselta.
TykkääTykkää
Joo, tuskinpa siellä joka vuosi korjaillaan, kunhan ei nyt enää rappeutuisi.
TykkääTykkää