Luulisi, että bussimatkalla on rajattomasti aikaa tutustua eri kohteisiin, mutta niin vain kävi, että Armenian pääkaupungille Jerevanille jäi aikaa vain 45 tuntia, se on kuljettajan pakollisen levähdystauon verran. Pidin Jerevanista, olisin toki viihtynyt siellä kauemminkin.
Kaupungissa voi aistia sen ikivanhan historian ja kulttuurin, mutta se ei ole tippaakaan ökyilevä vaan uutta on rakennettu vanhaa kunnioittaen.
Kaupungin keskusta on kompakti, sen voi ottaa kävellen haltuun ja pidemmille pyrähdyksille on kaupungissa toimiva joukkoliikenne, marchrutka-pikkubussit ja metro vievät nopeasti sadalla dramilla (=0,20€) haluttuun paikkaan. Metrossa voi muuten käyttää entisajan ihania muovipoletteja. Eikä taksikaan ole kallis, matka kaupunkialueella maksaa 700-1000 dramia (1,30-2€).
Puistoja ja muita viheralueita on runsaasti, on lammikoita ja suihkulähteitä, puistojen nimet hivelevät korvia, ne ovat sellaisia kuin ”Rakastavaisten puisto” , ”Englantilainen puisto” tai ”Patsaspuisto”.
Jerevanin symboli on korkealla kukkulalla sijaitseva äiti Armenia-patsas. Patsas kuvaa Sose Mayrig-nimistä naista joka taisteli turkkilaisia vastaan. Se symbolisoi naisen suhdetta sukuyhteisöönsä. Tämä 23 metriä korkea jättipatsas pystytettiin vuonna 1967 ja se korvasi Stalinin patsaan.
Cascades on rakennelma portaita ja tasanteita jotka yhdistävät vilkkaan kävelykadun ja kukkulan, askelmia monessa kerroksessa on noin 600. Cascades sisältää myös nykytaiteen museon, Cafesjian Centerin, taideteoksia on alhaalla puistossa, kaikissa kerroksissa ja myös matkan varrella. Mikäli jalka ei nouse pääsee ylös myös liukuportaita. Ylimmällä tasanteella on toisen maailmansodan muistomerkki.
Lähes ylätasanteen korkeudessa olivat myös kadun varrella sijaitsevat talot. Seurasimme hurjannäköistä työnäytöstä kun taloihin naputeltiin uusia kattopeltejä.
Jos Jerevanin symboli on äiti Armenia-patsas niin koko Armenian symboli on Ararat-vuori. Itse asiassa on olemassa iso Ararat ja pikku Ararat. Vaikka vuorenhuiput ovat Turkin puolella on Ararat koko ajan läsnä armenialaisten elämässä, se tuo turvaa ja rauhallisuutta ihmisten elämään noustessaan mahtavana horisontissa enemmän tai vähemmän pilviharsoon kätkettynä.
Koko Jerevanin keskus on puolestaan yli kolmen hehtaarin suuruinen keskusaukio, Tasavallan aukio jonka on suunnitellut Aleksander Tamanjan.
Aukiolta on 90-luvun alussa raijattu pois Leninin patsas ja nyt sen suurin vetonaula ovat soittavat suihkulähteet. Ne ovat 1970-luvun alusta ja niissä on väri-, ääni- ja valotehosteet. Parhaimmillaan ne ovat pimeässä, tosin esityskin on vain iltaisin kello yhdeksältä. Saimme seurata parin tunnin mahtavaa esitystä musiikin pauhatessa, värien vaihtuessa ja vesisuihkujen kohotessa korkeuksiin.
Suihkulähteiden takana kohoaa valtioneuvoston linna kuuluisine kelloineen. Muita aukion rakennuksia ovat ministeriöt, museo ja hotelli, aukion keskiosan laatat esittävät armenialaista mattoa. Keskusaukion tyyli on yhtenäinen sisältäen holvikaaria ja pylväitä joissa on friisikoristeet. Talot on tehty vulkaanisesta, vaaleanpunertavasta kivestä, siksi kaupungista käytetäänkin nimeä Pink city.
Säveltäjä Aram Hatšaturjan oli armenialainen ja hänen Gajane-balettiansa on esitetty tässä oopperatalossa. Kyseisen baletin ”Sapelitanssista” tuli maailmanlaajuinen hitti.
Olisin mielelläni käynyt Jerevanissa baletissa, mutta kyseisenä päivänä ei ollut esitystä eikä rakennuksessa voinut muutenkaan vierailla koska siellä oli meneillään jokin tv-taltiointi.
Neuvostovuosilta on muistona työläisille nopeasti rakennettuja elementtitaloja, mutta löytyi myös sisäpiha joka esitteli vanhaa, perinteiden mukaista, armenialaista puurakentamista.
Armenialaiset ovat kristittyjä, itse asiassa Armenian kuningaskunta oli ensimmäinen maa joka otti kristinuskon valtionuskonnokseen. Tämä tapahtui jo vuonna 301. Nykyään maa on puristuksissa islamilaisten Turkin, Iranin ja Azerbaidzanin välissä. Armenia, joka muinoin oli suurvalta on kärsinyt osmanien suorittamasta kansanmurhasta jonka jälkeen Neuvostoliitto puolestaan liitti sen alueisiinsa. Vuonna 1991 Armenia vihdoin taas itsenäistyi.
Kansanmurhien museo ja Matenadara – kokoelma muinaisia käsikirjoituksia jäivät minulta katsomatta, mutta onpahan aina syy palata takaisin.
Myös pelkästään armenialainen ruoka olisi tarpeeksi hyvä syy vierailla maassa. Tässä ravintola Black Anguksen annoksia.
Seuraa Fammon vaeltelua myös Facebookissa ja portaalissa blogit.fi
FAMMO MATKALLA 
Itse pidin myös Jerevanista todella paljon. Äiti Armenia patsaan juurella oli vielä vanhaa neuvostosotakalustoa (Mig ja T-34 eli sotka yms) ja siinä lähellä parhaat päivänsä nähnyt lasten huvipuisto. Oopperan ympäristössä oli lisäksi mukavia (jazz) kahviloita ja iltaisin paikalla oli paljon paikallisia. Turisteihin en kaupungilla törmännyt.
TykkääTykkää
Oli mukavia kahviloita ja parissa oltiinkin. Suomalaisia turistejakin nähtiin, bussimme kun on sellainen magneetti ettei sitä voi olla huomaamatta niin muut turistit löysivät meidät.
TykkääTykkää
Kivaa fiilistelyä! Itsellä ei ole mitään ennakkokäsitystä Jerevanista, joten ihan mielenkiintoista kuulla fiiliksiä.
TykkääTykkää
Kaupunki jossa varmasti viihtyy!
TykkääLiked by 1 henkilö
Jännästi oli aivan erilainen kuva Jerevanista ja Armeniasta, vaikka sitä ihan tosissaan viime talvena pohdittiinki, mutta päädyttiin arkkivihollisen Azerbaidzanin puolelle. Vuoret kaupungin taustalla tuovat ihanaa tunnelmaa ja liikkuminen siellä on nähtävästi halpaa, varmaan myös syöminenkin? Ruoka on aina hyvä syy matkustaa mihin vain.
TykkääTykkää
Vaikka molemmat maat ovat Kaukasuksella niin pääkaupungit ovat aivan erilaiset. Toivottavasti viihdyit Bakussa. Itse kerron Bakusta myöhemmin.
TykkääTykkää
Sieltä Cascade -portaikon yläpäästä vähän eteenpäin alkaa Victory park, jossa on neuvostoaikainen huvipuisto. Tosi kiva paikka illalla. Tosin laitteiden kunto vähän epäilytti ☺️
TykkääTykkää
Nähtiin kyllä, mutta illalla oli muuta ohjelmaa, kaikkea ei vaan ehdi. Ehkä ensi kerralla🤔
TykkääTykkää
Mekin pidimme Jerevanista! Tuo puisto oli kiva ja valoshow illalla. Juuri kaupungissa käydessämme, taisi olla 2014, siellä oli myös mielenosoituksia, kun rajakahinoissa azerit olivat taas kerran ilmeisesti ampuneet jonkun – tuo vihanpito noiden maiden välillä taitaa vaan jatkua ja jatkua. Maiden rajaa suuntaisesti kulkevalla tiellä ihmettelin kuskille ”meluvallia”, että ollaanpä täällä edistyneitä, johon kuski lakoonisesti, että se on tarkka-ampujia, ei melua varten.
TykkääTykkää
Juu, nähtiin noita tarkampumisvalleja, niitä oli mm. rajalla. Ja jouduttiinkin vähän turhan lähelle rajaa kun ajettiin harhaan.
TykkääTykkää
Aina mukava lukea tälläisistä tuntemattomammista kohteista. Koko Armenia on ainakin itselle tosi vieras ja voin sanoa, etten tiedä siitä mitään tai tätä ennen tiennyt miltä siellä näyttää. Arkkitehtuurista pitävälle näyttää ainakin olevan paljon ihasteltavaa. 🙂
TykkääTykkää
Ei minullakaan ollut minkäänlaista tarkkaa kuvaa Jerevanista, kaupunki oli ihan iloinen yllätys.
TykkääTykkää
Onpas Marriotin fasaadissa tyyliä. Ruokamatka Jerevaniin alkoikin kovin kiinnostamaan 🙂
TykkääTykkää
Tuo punertava kiviaines säväyttää kyllä useassa rakennuksessa.
TykkääTykkää
Olipas mielenkiintoinen juttu. Harvemmin olen lukenut täältä alueelta postauksia. Nauratti vähän nuo katonkorjaajat, ei taida olla edes sitä ammattikoulua käytynä. 😀
TykkääTykkää
No ihan sydän kurkussa katsoimme kun katonkorjaajat riippuivat siellä yläilmoissa.
TykkääTykkää
Mielenkiintoinen kohde! 🙂 Ja minut saa aina ylipuhuttua reissuun kuin reissuun ruoalla! 😀 Georgia oli jotain niin taivaallista.
TykkääTykkää
Aika lailla samoja ruokalajeja kummassakin maassa. Sopivat herkkusuille, eikä hinta ole esteenä.
TykkääTykkää