Retkikohteita Venetsiassa

Kuljimme juuri  San Marcon sataman vesibussilaiturin ohi kun bongasimme  risteilemään lähdössä olevan vesibussin. Vene tekisi saarikierroksen Murano-Burano-Torcello. Viisi sekuntia rankkaa pähkäilyä ja sitten nopea päätös – ei kun mukaan.

Nuo kolme edellämainittua saarta sijaitsevat vähän etäämpänä Venetsian keskustasaarista, matkaa  on tuollaiset kolme varttia. Aamu oli alkanut pilvisenä, mutta  aamupäivällä paistoi jo aurinko, venematka sujui hallitusti ja pian  rantauduttiinkin  Colonnan laiturille ensimmäiselle saarelle joka oli Murano.

Murano

Murano on kuuluisa taidelasistaan. Siellä sijaisee lasitehdas joka siirrettiin jo 1700-luvulla Venetsiasta Muranon saarelle tulipalovaaran vuoksi. Halukkaat pääsivät katsomaan lasinpuhallusta, menimme sitten mekin joukon jatkona. Taitavia poikia ne muranolaiset lasinpuhaltajat olivatkin.

Muranon kristalli on ja on ollut hyvin arvostettua tavaraa ja vanhat, muranolaiset lasimestarit varjelivatkin lasinpuhallustaitojaan salaisuutena 1800-luvulle asti.

Koko rantakatu oli täynnä lasitavaraliikkeitä. Jos joku olisi luvannut lähettää lasiesineet  minulle suoraan kotiin olisin varmasti jo ostanut jonkun värikkään vadin tai taulun vaikkakaan  kotini ei uusia koristeita kaipaakaan. Onneksi olin matkassa käsimatkatavaroilla niin säästyin kiusauksilta.

 

 

 

Tunnin kuluttua oli aika jatkaa matkaa ja suuntasimme kohden seuraavaa saarta, Buranoa.

Burano

Opas kertoi, että kalastajat tapasivat jo kauan sitten maalata talonsa  kirkkailla väreillä jotta ne erottuisivat mereltä tultaessa. Samaten veneet maalattiin. Piti tämä selitys paikkansa tai ei niin talojen väritys todella yllätti. Kameran kun laski kädestään niin heti sen sai taas kaivaa esille koska värikylläisten talojen ilotulitus oli katkeamatonta.

Saari on myös kuuluisa pitseistään, täällä virkattiin aikoinaan maailman hienointa ja kalleinta pitsiä.  Saimme ihailla kaikennäköisiä pitsitöitä ympäri kylää, valitettavasti ne eivät enää ole aitoa, käsintehtyä pitsiä, vaan tuontitavaraa Aasiasta.  Omalla kotikaupungillani, Raumalla – pitsikaupunki  sekin  – saattaisi kuitenkin olla jotakin opittavaa markkinoinnissa.

 

 

 

 

 

Buranossa olisi viihtynyt vaikka koko päivän, siellä oli ilo ainoastaan vaellella ja imeä itseensä saaren tunnelmaa ja väriä. Burano oli täynnä mitä houkuttelevampia ruokapaikkoja ja kala oli itseoikeutetusti ruokalistalla. Oli lounasaika, mutta koska moni muu istui jo kaduille ja aukioille asetetuissa, valkoliinoaisissa pöydissä siemaillen oranssisia aperol spritzejään niin laskimme, että tarjoilu olisi sen verran hidasta, että meidän olisi parasta siirtää lounas myöhäisempään ajankohtaan ja palata risteilyveneellemme ennen kuin se irtoaisi satamasta. Suuntana oli  kolmas saarista, Torcello mikä sijaitsikin suhteellisen lähellä.

Torcello

Torcello oli näistä saarista vaatimattomin, näin ei kuitenkaan ole ollut aina. Torcello oli ennen vauras ja väkiluvultaan runsas, mutta malariasääskien vallattua saaren muuttivat ihmiset muihin maisemiin. Nykyään siellä asustelee enää vain viitisenkymmentä asukasta ja luonto on vallannut ennen niin vireän saaren.

Astelimme kanavan vartta kulkevaa polkua vartin verran. Kun kanava loppui olimme saapuneet aukiolle jossa sijaitsevat saaren tärkeimmät nähtävyydet.

Torcellon tärkein nähtävyys on sen 1000- luvulta oleva  Santa Maria dell´Assuntan kirkko. Samalla aukiolla kirkon kanssa sijaitsee myös kellotorni ja Torcellon museo mistä löytyy esineistöä ja osia entisistä kirkoista.

 

 

San Michele

Seuraavalle saarelle halusimme antaa aikaa ja siksi menimmekin käymään siellä vasta seuraavana päivänä.  Saari näkyy Fondamente Nuovelta josta lähtee myös vaporetto kyseiselle saarelle. Saari on San Michele, joka tunnetaan myös kuolemansaarena koska se toimii Venetsian hautausmaana. Hautausmaa ei ymmärrettävistä syistä pysty laajenemaan, niinpä vainajat saavat levätä haudoissaan vain kymmenen vuotta, sen jälkeen jäännökset siirretään hautaholviin.

Tänne on haudattu myös kuuluisuuksia kuten Igor Stravinski, Ezra Pound ja Joseph Brodsky. Kun olimme katselleet  erilaisia hautaholveja ja monumentteja innostuimme etsimään näitä mainemiesten hautoja.

 

Nyt kun meillä oli runsaasti aikaa niin San Michelen saarelta ei löytynyt edes kahvilaa. Menimme sitten vaporettolla takaisin Fondamente Nuoveen mistä löytyivät lähimmät ravintolat.

 

Seuraa Fammon vaeltelua myös Facebookissa ja portaalissa blogit.fi