Outokummun menestystarina

Outokummun keskusta kylpi syksyisissä väreissä sinne saapuessani. Kaupunki tämä Kuusjärven entinen maalaiskunta on ollut vasta vuodesta 1977.

Jos sattuu päätymään Outokumpuun ei kerta kaikkiaan voi jättää väliin Outokummun kaivosmuseota, koko kaupunkihan on syntynyt kaivoksen ympärille.

Vanhalle kaivokselle ja nykyiselle kaivosmuseolle oli hyvä viitoitus ja kaivostornikin näkyi matkojen päähän joten sinne ei ollut vaikeata läytää.

Kaivoksen parkkialueelle saapuessamme huomiomme kiinnittävät huolellisesti hoidetut alueet ja lukemattomat mopoilevat nuoret. Oliko tämä jokin nuorison harjoittelualue?

Rohkenimme kuitenkin tutustua ympäristöömme. Huomiomme sai pihalla möllöttävä selvästi malmipitoinen kivi, mitäpä muuta kuin sitä tarkastelemaan. Pian saimme tietää, että kivi oli ns. Kivisalmen lohkare. Se löydettiin Rääkkylästä, 50 kilometrin päästä laivaväylää ruopatessa, kivi oli oudon keltainen ja siitä alkoi malminetsintä. Jäljet johtivat Kuusjärven pitäjään (nyk. Outokummun kaupunki). Koeporausten aikana timanttikairan terä osui kuparisuoneen – täysosuma – ja niinpä pian paikalle nousikin malminkäsittelylaito,s joka tuotti kuparin ohella myös rautaa, sinkkiä ja kobolttia.

Kivisalmen lohkare – tästä lohkareesta kaikki alkoi

Seuraavaksi astuimme sisään kivimuseoon. Sieltä löytyi kaikenlaista tehtaan historiaan ja tuotantoon liittyvää esineistöä tehtaan monikymmenvuotisen historian ajalta.

Vuosi jolloin tuotanto alkoi oli 1913, maan alta kaivettiin kuparimalmia, joka jalostettiin harkoiksi, langoiksi ja nauloiksi.

1920-luvun loppuun saakka Outokummun kaivoksesta nostettiin kiveä kolmesta paikasta, joiden nimet olivat yksinkertaisesti Kumpu A, Kumpu B ja Kumpu C.

Välillä kaivoksella meni huonommin ja se siirtyi norjalaisomistukseen, norjalaisomistajat menivät kuitenkin vararikkoon ja Outokumpu Kopparverk palasi takaisin suomalaisomisomistukseen.

1930-50 oli voimakasta kasvun aikaa ja ympäri koko Suomen avattiin uusia tuotantolaitoksia, yhtiössä oli jopa yli tuhat työntekijää ja Outokumpu kuului Euroopan suurimpiin kuparintuottajiin.

Terrafame tuottaa nikkeliä Sotkamossa

Ravintola Outokummussa on 70 asiakaspaikkaa

Vuonna 1954 rakennettiin uusi nostokuilu muutaman kilometrin päähän, tästä Keretin kuilusta nostettiin kuparia ja rikkirikastetta.

Keretin nostotorni oli valmistuessaan Euroopan korkein, 96 metriä, kuparimalmia laskettiin riittävän 25 vuodeksi.

Vanha kaivos sai väistyä Keretin valmistuessa. Vanhasta kaivostornista tuli näköalatorni 1960-luvun lopulla, ja saman vuosikymmenen alussa tornin juureen perustettiin kaivostyönäyttely.

Kaivostyöläisen muotia

Pieneksi yllätykseksi meidät tultiin hätistelemään pois pihalta ja kohta kaarsikin poliisiauto pihaan ja hävisi kovaa vauhtia talon taakse, samalla ilmestyvät mopoilijat jostain ja kaasuttavat toiseen suuntaan. Meteliä ja meininkiä. Nyt tajusimme, täällähän tehtiin paraikaa elokuvaa. Se selittikin paljon.

Oli parasta siirtyä pois tieltä, kapusimme ylös mäkeä kohden vanhoja kaivosrakennuksia. Ylhäältä mäeltä löytyi kaivostorni, murskaamo, vesisäiliö, kiisukuivaamo ja rikastevarasto.

Vuonna 1971 avattiin Vuonoksen kaivos. Sieltäkin louhittiin kuparia. Pääkonttori oli jo aikapäiviä aikaisemmin siirtynyt Helsinkiin.

 Omissa kaivoksissa ja tuotantolaitoksissa kertynyttä teknologiaa myytiin myös ulkomaille, 1980-luvulla merkittävä osa kupari- ja ferrokromisulatoista ympäri maailmaa hyödynsi Outokummun teknologiaa. Kahdeksankymmenluvulla Outokumpu listattiin myös Helsingin pörssiin.

Lopulta tapahtui kuitenkin väistämätön, tehokkaammat kaivoskoneet sekä jalostusmenetelmät olivat nopeuttaneet louhintaa ja malmivarat ehtyivät.

Viimeinen työvuoro poistui Keretistä 1989. Outokummun 79-vuotinen historia kaivospaikkakuntana oli päättynyt.

Kaivostorni ja murskaamo

Kaivostorni
Rikastamosta tullut rikaste kuivattiin rumpukuivaimissa. Kuivattu rikaste siirrettiin viereiseen rikastevarastoon.
Näköalatasanteella olo on kuin kukkulan kuninkaalla

Ylös kaivoskukkulalle oli rakennettu näköalatasanne ja olihan sieltä toki komeat näkymät. Portaita pitkin pääsi myös kätevämmin alas kuin kukkulan toisella puolella sijaitsevaa tietä pitkin. Alhaalta löytyi kivipuisto ja kesäteatteri.

Pientä pintaremonttia
Mäelle voi olla raskasta kivuta, portaat mäen toisella puolella ovat helppokulkuisemmat

Teatterin katsomo on kuin palanen amfiteatteria

Alueelta löytyi myös kivipuisto. Kivet on kerätty ympäri maakuntaa ja ne on aseteltu aurinkokellon muotoon. Keskellä kunniapaikalla on kuparimalmipaasi.

Pihamaalla oli malminäyttely
Outokummun kuparimalmia

Kivipuiston läheltä löytyi myös vuonna 1985 louhittu museotunneli jossa esitellään kaivostyön historiaa. Tunneli on 200 metrin pituinen ja siellä voi olla hieman kylmää ja kosteaa. Eipä kosteus päässyt haittaamaan sillä jostain syystä tunneli oli vierailupäivänä suljettu.

Uskollisesti palvellut Åkermans Eslov 350 kaivinkone

Seuraa Fammon outoa vaeltelua myös Facebookissa ja Instassa

https://facebook.com/fammomatkalla

https://instagram.com/te_strom

Varsin mielenkiintoinen, erilainen museo, kannatti kerran elämässään poiketa Outokummussakin.

5 vastausta artikkeliin “Outokummun menestystarina

  1. Kiinnostvalta kuulostava paikka. Hiljattain tuli paikasta hieman lueskeltua ja kiinnostuin, olisi todella mukava päästä itsekin käymään tuolla. Tunnelissa kiinnostaa myös paljon, joten itse olisin ollut varsin pettynyt, jos se olisi oman vierailuni aikana suljettu.

    Tykkää

    1. Elämä on täynnä pettymyksiä, onneksi tämä ei ollut pahimmasta päästä. Iloinen puolihan on se, että on syy mennä uudestaan katsomaan museotunnelia.

      Tykkää

  2. Ihan ei ollut minulla Outokummun historia hallussa, jotenkin kuvittelin että siellä edelleen on kaivos toiminnassa. Olen näköjään jämähtänyt 80-luvulle, minkä kyllä musiikkimakunikin paljastaa. 🙂 Täytyy laittaa kaivosmuseo korvan taakse, jos jossain vaiheessa olisi Itä-Suomen kierroksen aika. Vuosi sitten kesällä oli noilla nurkin tarkoitus käydä, mutta lopullinen reitti kulkikin toisaalta.

    Tykkää

    1. Ei se minullekaan ihan selvää ollut. Ajattelin, että kaivostoiminta olisi siirtynyt Vuonokseen, mutta eihän sielläkään enää mitään ollut. Tosin en sinne lähtenyt ajamaan, matkaa kun oli useita kilometrejä.

      Tykkää

  3. Tulin lukemaan jutun ihan mielenkiinnosta, että olisiko siitä selvinnyt tarina Outokummun nimen takana, sillä sitä olen itse monesti pohtinut ajaessani joskus paikkakunnan ohi. Voisi ajatella, että jos malmia sisältäneen ”kummun” tai kukkulan nimi oli jo ennen kaivosta Outokumpu, ehkä paikalla jo muinoin asuneet ihmiset olivat huomanneet kiviaineksessa jotain erikoista – tai tätä ainakin itse olen tähän hieman erikoiseen paikannimeen liittyen pähkäillyt 🙂

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggaajaa tykkää tästä:
search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close