Tilastot eivät valehtele, niihin voi luottaa, niiden avulla voi mitata kaikenlaista, kuten millaisia kuvia Instagramissa katsellaan tai mitkä blogijutut ovat suosittuja.
Joskus kun olen vastannut gallupkyselyihin niin vaihtoehdot saattavat olla: olen täydelleen samaa mieltä, suurin piirtein samaa mieltä, otaksuttavasti samaa mieltä, melkein samaa mieltä, ehkä olen, ehkä en samaa mieltä, vähäisessä määrin samaa mieltä, jotensakin samaa mieltä, no en hitokseen ole samaa mieltä, ehkä kuitenkin hivenen samaa mieltä.
Näitä kysymyksiä kun on sitten kymmenen peräkkäin, niin kyllä siinä rauhallinenkin ihminen hermostuu ja ruksii turhautuneena sinne tänne. Sen jälkeen joku laskee pikkutarkasti gallupin tulokset ja julkaisee ne. Saattaa siis olla, että tulos riippuu myös kysymysten asettelusta.
Somessakin on monta muuttujaa, pitävätkö Instagram-seuraajasi matkailusta vai ovatko puutarhan kukat heidän intohimonsa kohde, kiinnostavatko vain luontokuvat vai halutaanko urheilua ja muuta toimintaa. Julkaisun ajankohtakin on tärkeä, myöhään illalla julkaistu kuva on ehkä jo aamulla unohtunut. Blogipostauksissa ei riitä hyvä aihe ja hyvä sisältö, myös hakukoneoptimointi on tärkeää, jos siitä vähän välittää, niin lukijaluvuissahan sen huomaa.
Vuoden 2020 tilastojahan tässä nyt siis lasketaan ja ihmetellään, eihän niiden nyt ihan tällaisia ollut tarkoitus olla.
Kun puhutaan erikoisesta vuodesta 2020, jolloin mikään ei sujunut odotetulla tavalla ja jolloin kaikki oli outoa ja odottamatonta, niin samaa linjaa noudatti myös Instagram-tilini. Onhan todella erikoista, että kaikki viisi vuoden suosituinta kuvaa ovat kaikki kotipaikkakunnaltani Raumalta. Etenkin kun kesän aikana kiertelimme runsaasti muitakin paikkakuntia, joissa tietenkin ikuistettiin kauniita maisemia ja rakennuksia.
Nämä raumalaiskuvat ovat hämmästyttävä kooste myös siitä syystä, että ne sattumalta kuvaavat rannikkokaupunkimme kaikkia neljää vuodenaikaa. Meri tai yleensä vesi on elementti jota mieluiten kuvaan ja niinpä näissäkin kuvissa on kaikissa meri läsnä. Myös tuossa syksyisessä kuvassa näkyy merenlahti taustalla.
Vasta kuudennessa kuvassa päästään Raumalta ja mennäänkin kauas, aina Karibialle asti. Talven ainoa ulkomaanmatka (jollei Ruotsia lasketa) suuntautui Dominikaaniseen tasavaltaan. Kuva on tuon valtion pääkaupungista, Santo Domingosta.
https://fammomatkalla.blog/2020/02/27/santo-domingo-uuden-maailman-vanhin-kaupunki/
Muissa kuvakoosteen kuvissa voi havaita, että luonnossa on reippailtu ahkerasti ja tutkittu luonnon anteliasta materiaalia.
Mutta mitä tekeekään tuo Venetsian kuva tässä luontoseurassa. Yksinkertainen selitys, se kuuluu saamani matkahaasteen kuviin, kävin siellä jo vuonna 2019.
Pamprinniemi 
Kuuskari 
Kustavi 
Kustavi 
Venetsia
Näiden alkavan vuoden hetkiin kuuluu myös, tottakai viime vuoden suosituimmat blogipostaukset. Jotenkin into bloggauksien tekemiseen hiipui yhtä matkaa matkoitusrajoitusten kanssa. Kumma juttu.
Juttujen määrä väheni puoleen, ei vain ollut intoa. Lukijat eivät kuitenkaan kaikonneet, he siirtyivät lukemaan postauksia luontopoluista, laavuista ja kallioista. Myöhemmin kesällä muista kotimaan kohteista. Kiitos heille.
Tilasto on tilasto, alkuvuodesta kirjoitetulla bloggauksella on kuitenkin aika puolellaan, onhan se ollut löydettävissä 11 kuukautta kauemmin kuin joulukuussa kirjoitettu. Sitäpaitsi wordpressin tilastot eivät aina toimi odotetusti ja kotisivun klikkaukset tulevat ehkä mukaan, useinmiten eivät. Näillä kuitenkin on mentävä kunnes joku päivä otan kiinni omasta niskastani ja saan analyticsin toimimaan kunnolla.
Tammikuun alussa kirjoitettu teksti Ruissalon kylpylästä osoittautui ylivoimaisesti suosituimmaksi tekstiksi. Siihen on luultavasti suurena syynä se, että se jostain syystä pomppaa heti esiin Googlen hakutuloksissa. Niin tai näin, menkää toki käymään Ruissalon kylpylässä, rauhassa saa toki olla ja nauttia ja mikäli luonto kiinnostaa niin kaikille enemmän ja vähemmän eräjormille Ruissalo on hieno kohde.
https://fammomatkalla.blog/2020/01/06/ruissalon-kylpyla-kannattaako-kayda/
Toiseksi suosituin postaus oli Pyhämaan Pamprinniemestä joka onkin kehumisen arvoinen paikka. Pamprinniemessä sijaitsee satama johon piispa Henrik aikanaan rantautui – ainakin perimätiedon mukaan. Merenpuoleiset maisemat ovat huikeat ja polun alkupuolella voi ihastella varsinaista aarniometsää.
Mukavat luontopolut olivat viime vuonna monellakin haussa ja ovat edelleenkin, kunhan lumet sulavat niin luontopoluilla tavataan taas (tai kuljetaan ohi kahden metrin etäisyyttä noudattaen).
https://fammomatkalla.blog/2020/05/11/pamprinniemen-luontopolku-kun-pahamaasta-tuli-pyhamaa/
Seuraavaksi luetuin postaus oli Korona bucket lis,t jossa suunnittelin lähinnä sijaistoimintoja matkustelun ollessa keväällä 2020 totaalisesti pysähdyksissä. Onneksi mökille sentään pääsi.
https://fammomatkalla.blog/2020/04/20/koronavuoden-bucketlist/
Mutta olihan alkuvuodesta sentään matka Tukholmaan ja toinen matka Dommareihin. Dominikaaniset oli sopivan eksoottinen kohde, joten se nappasi seuraavan sijan.
Postauksessa pohditaan kannattaako Dominikaanisessa matkailla, onko paikka paratiisi vaiko turistirysä. No, senhän saa lukija itse arvioida.
https://fammomatkalla.blog/2020/03/14/dommarit-eli-kannattiko-lahtea-dominikaaniseen-tasavaltaan/
Viidennelle sijalle kipusi Jeremiaan luolat. Mielenkiintoinen, historiallinen paikka mökkikunnassamme Kustavissa. Tämä paikka sijaitsee Saariston rengastien varrella, joten Jeremiaan luolilla sopii käväistä vaikkapa lossikyytiä odotellessa. Voi myös käydä niin, että lossi tulee ja meneekin taas kun itse vain ihmettelee luonnon muovaamia jylhiä kallioita.
https://fammomatkalla.blog/2020/04/27/jeremiaan-luolat/
Toisinaan sattuu myös niin, että postaus josta itse pitää ei vain uppoa muihin. Ehkäpä paikka on liian tuttu tai mielenkiinnoton. Enpä tiedä. Vähiten luettu postaus oli kuitenkin parhaaseen turistiaikaan heinäkuussa kirjoitettu postaus ”Naantalin aurinkoa ihailemassa”.
https://fammomatkalla.blog/2020/07/25/naantalin-aurinkoa-ihailemassa/
Paljon paremmin ei pärjännyt postaus Suomesta Norjaan kulkevasta, uudelleen henkiin herätetystä pyhiinvaellusreitistä ” St Olav Waterway”. Aihe on minusta mielenkiintoinen, ehkei kuitenkaan niin monesta muusta.
https://fammomatkalla.blog/2020/09/17/st-olav-waterway-pyhiinvaellusmatkan-voi-nyt-alkaa-turusta/
Kuka on Emil Cedercreutz? Joko kaikki tietävät tämän kuuluisan taiteilijan ja kuvanveistäjän ja heillä on jo yliannostus kyseistä miestä tai sitten ei kukaan haluakkaan tietää Harjavallan suuresta pojasta. Rauman seudulla kyseinen taiteilija oli tapetilla kesällä koska hänen teokselleen ”Sirkushevonen” ei löytynyt paikkaa joka olisi tyydyttänyt kaikkia kaupunkilaisia. Tai sitten vain teos kiinnosti, mutta tekijä ei niinkään.
https://fammomatkalla.blog/2020/10/16/emil-cedercreutz-harjavallan-ylpeys/
Siinäpä ne sitten olivat paketoituna, vuoden 2020 tilastot.
Seuraa kernaasti Fammon tämänvuotistakin vaeltelua blogissa, Facebookissa ja Instassa
FAMMO MATKALLA 
On tosiaan jännää, että jotkut jutut ovat selvästi suositumpia kuin toiset ja aika usein se onkin itselle sitten yllätys, että mitkä jutuista kiinnostavat tai toisaalta eivät kiinnosta. Viime vuoden osalta koronallakin oli siinä varmasti oma roolinsa.
TykkääTykkää
Nämä jaksaa kyllä aina yllättää. On varmasti olemassa muuttujia joiden olemassaolosta en edes tiedä.
TykkääTykkää
Itsellenikin kävi noin, että vaikka kirjoitusinto lopahti koronan vallatessa maailman, on blogi oneksi elänyt omaa elämäänsä ja onnekseni olen ollut innokas kotimaan matkaaja jo kauan ennen koronaa joten niitä vinkkejä kotimaan matkailuun löytyy blogistani, vaikka en niin kauheasti nyt sitten koronan tullen kotimaasta jaksanutkaan innostua.
Ja tosiaan, sitä ei voi koskaan tietää mikä juttu nousee suosituksi ja mikä painuu unholaan. Itselläni muutama juttu jotka ovat keikkuneet luetuimmat listan kärjessä koko blogin olemassa olon ajan ja jotkut ovat taas jääneet tyystin unholaan melkein heti julkaisun jälkeen.
Virpi / Hätälasku matkablogi
TykkääTykkää
Nythän niitä kotimaan vinkkejä on nimenomaan kaivattu joten hieno juttu, että niitä(kin) on tullut kirjoitettua.
TykkääTykkää
Välillä melkein ”raivostuttaa” kun ihmiset tykkäävät ihan ”vääristä” kuvista tai jutuista – mutta niinhän se on, että yleisö on oikeassa ja saa tykätä ihan mistä haluavat. Erityisesti Instagramissa jaan joskus mielestäni ovelia/jänniä näkemiäni juttuja, mutta nehän eivät tapaa olla koskaan samalla lailla suosittuja kuin vaikka ne ”iänikuiset” auringonlaskut.
Ja jännää tosiaan tuokin, että ilmeisesti kautta myös matkablogien linjan, lukijamäärät toipuivat aika nopeastikin kevään jälkeen, entisiin lukemiinsa ja ylikin.
TykkääTykkää
Kyllähän ne ”iänikuiset auringonlaskutkin” ovat sykähdyttäviä, mutta tämän alkutalven uusi ilmiö on into lumikuviin. Olisikohan vaikutusta sillä, että viime talvi oli niin lumeton.
TykkääTykkää
Olen postaillut koronan aikaan myös uudelleen vanhoja juttuja. Huomaan niidenkin kiinnostavan lukijoita nyt kun reissaaminen on ollut lähes mahdotonta.
TykkääTykkää
Vanhojen juttujen ohella olisi toki käytyjä maita ja kaupunkeja joista ei ole vielä kerrottu. Kuitenkin ne tuntuvat jotenkin etäisiltä eikä välttämättä ole tarkkoja muistiinpanojakaan, muistilla on nimittäin taipumus muuttaa asioita.
TykkääTykkää
Tilastojen tarkastelu on kyllä mielenkiintoista. Ja mielenkiintoista myös se, että jotkut omat jutut, joita itse pitää varsin onnistuneina ja hyvinä, eivät näytäkään kiinnostavan ketään, kun taas joku juttu kerää lukijoita kuukaudesta toiseen. Ilmeisesti syynä on jo se, että ne löytyvät Google-hauista.
TykkääTykkää
Näinhän se varmaan on. Joskus täytyy vain tehdä niin kuin itsestä tuntuu parhaalta.
TykkääLiked by 1 henkilö
Näitä raportteja on kyllä aina mielenkiintoista lukea. Itsekin tein vähän vastaavan listan tuossa joku aika sitten. Tuo St. Olaf Waterway on kyllä jänskä, voisin hyvinkin kuvitella käyväni tuolla reitillä ja kerääväni leimoja muistoksi. Aika hauska idea.
TykkääTykkää
Henkilökohtaisesti olen aina hinkunut Santiago de Compostelan reitille, mutta vuodet vierivätja aina on mutkia matkassa. Ehkäpä kokeilenkin vaellusta Norjaan.
TykkääTykkää