Jeremiaan luolat

Mistä Jeremiaan luolat löytyvät? Ne löytyvät Kustavista joka on Suomen suurin mökkikunta asukaslukuun suhteutettuna, kunnassa kun asuu vakituisesti vain 700 asukasta.

Jeremiaan luolat ovat rykelmä rapakivikalliosta lohjenneita valtaisia kivenmurikoita jotka muodostavat luolia. Kalliot ovat myös täynnä halkeamia, railoja ja jyrkänteitä, joten kiipeily kallioilla tapahtuu jokaisen omalla vastuulla.

Luolien tarkemmat koordinaatit löytyvät kun ohittaa Kustavin keskustan ja ajaa pari kilometriä eteenpäin Kivimaantietä (tie 192). Mikäli Vartsalan lossiranta tulee vastaan on jo ajanut liian pitkälle. Silloin on kaarrettava takaisin ja jätettävä auto läheiselle parkkipaikalle. Tien toiselta puolelta lähtee sitten kävelytie luolille. Kävelytien muuttuessa poluksi on matkaa siinä 200 metriä perille.

DSCN8289 – kopio
Opastetaulu neuvoo perille
DSCN8290 – kopio
Pieni polku luolastolle käy…

 

DSCN8292 – kopio
Alueen polut on merkitty punaisilla neliöillä

DSCN8291 – kopio

Luolat kohoavat meren rannasta korkeuksiin, merkityt polut kulkevat sekä luolien juurella, että ylhäällä näköalapaikalla. Luolat kuuluvat osana Kustavin kunnan virkistys- ja kulttuuripolkuun.

Miksi luolia kutsutaan Jeremiaan luoliksi. Nimensä luolat ovat saaneet Jeremias-nimisestä miehestä joka piileskeli näissä luolissa Isonvihan aikana. Isovihahan oli Pohjan sodan aikainen miehitys jolloin Venäjä miehitti Ruotsin (1714-1721). Miehitys kesti seitsemän vuotta, mutta ei tiedetä kuinka pitkän aikaa Jeremias luolissa asui. Luolathan eivät muodosta mitään varsinaisia onkaloita vaan ne ovat lähinnä muodostuneet kivien pudottua päällekkäin. Paikkaa jossa Jeremias olisi pitänyt majaansa ei ole mitenkään erityisesti merkitty, mutta olihan siellä joitakin potentiaalisia kallionkoloja. Hitunen mielikuvitusta niin saattoi nähdä Jeremiaan nuotiopaikan kivisen lipan alla.

 

 

20200418_123135 – kopio

Pännäisten vuori eli rapakivikalliot Jeremiaan luolien yläpuolella kohoavat n. 25 metrin korkeuteen ja vuori on osittain puuston peitossa. Korkeimmalta kohdalta saa ihailla Tönviikin lahtea joka on osa kauempana siintävää  vuonomaista Ströömiä.

Kallion laki oli opastustaulun mukaan suolaisen Litorianmeren tyrskyjen huuhtoma luoto 4000 vuotta sitten.

 

DSCN8300 – kopio

 

DSCN8301 – kopio
Näköala Pännäistenvuorelta  Ströömille

20200418_123838 – kopio

 

 

20200418_123528 – kopio
Kivenmurikat ovat kuin jättiläisen heittämiä
DSCN8316
Puista ja sammaleesta päätellen ei hetkeen ole tapahtunut suurempia mullistuksia 

20200418_123931

20200418_124023

20200418_123925

20200418_123931

20200418_123258 – kopio

Luontopolku jatkuu tien toisella puolella, se on osa Kustavin kunnan rakennuttamaa uudehkoa luonto- ja kulttuuripolkua, joka on neljän kilometrin pituinen ja jonka varrella on 20 pysähdystä opastauluineen.

Muista polun kohteista mainittakoon Volter Kilven hautamuistomerkki ja Suuri Postitie. Paikoitellen polku on hieman vaikeakulkuista ja varsinkin sateella kivet ovat liukkaita, joten aikaa saa varata runsaasti koko polun kiertämiseen. Opas ja kartta löytyvät Selkämeren ystävät ry:n sivulta opas ja kartta

DSCN8321
Autoille on rakennettu parkkipaikka

 

 

Seuraa Fammon vaeltelua myös Facebookissa ja Instassa

 

10 vastausta artikkeliin “Jeremiaan luolat

  1. Paikka näyttää kiinnostavalta. Olin suunnitellut Saariston rengastietä kesäksi, mutta kyllä tämä korona senkin todennäköisesti pilaa. Pitää kuitenkin laittaa Jeremiaan luolat muistiin sitä varten, kun rengastielle vihdoin päästään!

    Tykkää

    1. Saariston rengastiellä on niin paljon hienoja paikkoja ettei sitä kannata ajaa päivässä läpi. Eikä se muuten onnistukaan mikäli aikoo jotain myös kokea.

      Tykkää

  2. Suomessa on paljon sotiin liittyviä historiallisia kohteita. Iso Viha on lähes unohdettu, vaikka sillä oli valtavan tuhoisat vaikutukset monella paikkakunnalla. Hyvä, että nostat esiin unohdettua historiaa paikalliskokemusten avulla!

    Tykkää

    1. On kyllä. Tulee mieleen Suomen sodan monet taistelupaikat, ne kun olivat paljon esillä 200-vuotisjuhlan aikana.

      Tykkää

  3. Enpä ollut tämmöisestä kuullutkaan. Kiinnostavia kohteita. Tuo luola eräs kohta muistuttaa lähellä olevaa Högbergetin luolaa Kirkkonummella.

    Tykkää

    1. Kyllä vain, tällaiset lohkareet ovat tuttu näky muuallakin Suomessa.

      Tykkää

  4. Olipas mielenkiintoinen paikka ja nimi myös. Suomessa ajellessa näkee aina kaikenlaisia hauskoja nimiä, mutta koskaan ei ole aikaa lähteä katsomaan, mitä siellä perillä metsätien varrella olisi. Ihan harmittaa etten koskaan ole enempää samoillut Suomen luonnossa kotikaupunkia ja ehkä jotain tunnettuja paikkoja lukuunottamatta. Tälläkin paikalla olisi kiva joskus käydä käveleskelemässä.

    Tykkää

    1. Aivan. Ja ne mielenkiintoiset paikat saattavat olla aivan lähellä, ei vain tule käytyä. Nyt kun ei pidemmälle saisi lähteä on mielenkiintoista koluta lähikuntien luontokohteita.

      Tykkää

  5. Tämä olikin hyvä uusi vinkki, mitä en ole nähnyt. Täytyy ottaa lähiaikojen ohjelmaan – kiitos 🙂

    Tykkää

    1. Ole hyvä. Tässä kohteessa voi vierailla helposti mikäli ajelee Saariston rengastiellä. Reitin saarilla tulee kierrettyä joka kesä, joskin veneellä.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggaajaa tykkää tästä:
search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close