Ensikertalainen Tbilisissä

Mitäkö tiesin etukäteen Tbilisistä? Tiesin ainakin, että se on Georgian pääkaupunki jossa asuu miljoona asukasta jotka käyvät rikkikylpylöissä ja ajelevat köysiradalla.

Koska tuo tieto ei kerro vielä paljoakaan kaupungista meillä oli kiire ottaa selvää mitä Tbilisillä oli meille tarjottavana. Aikaa ei ollut hukattavana syystä, että saavuimme Tbilisiin vasta illalla koska aikaa oli mennyt odotettua kauemmin Armenian luostareita tutkiessa ja toisaalta Tbilisiin ei voinut jäädä pitkäksi aikaa koska Sotši ja Formulat odottivat viikonloppuna ja tie sinne veisi jälleen yli vuorien, tällä kertaa Kaukasuksen ja Stepantsmindan kautta.

Kun kaupungin laimeahko yöelämä oli nähty päätimme vetäytyä hotelliimme ja jättää kaupungin tarkemman tutkimisen seuraavaan päivään.

Turistibussilla ympäri Tbilisiä

Saadaksemme yleiskuvan kaupungista turvauduimme hyväksi havaittuun keinoon, nimittäin Hop on- hop off-bussiin. Tällaisella turistibussilla on hyvät ja huonot puolensa. Kaupungista saa kyllä yleissilmäyksen, mutta mistään ei saa tarkempaa kuvaa jäämättä välillä kyydistä. Saa myös unohtaa korkealaatuiset valokuvat, hyvä kun saa jotain napsittua puunlatvojen ja sähkölinjojen välistä bussin täristellessä eteenpäin.

Kaupunkia hallitsee Kura-joki (tunnettu myös nimellä Mtkvari-joki) ja sen yli vievät sillat joista varmastikin kuvatuin on rauhansilta, Peace Bridge. Silta on italialaisen Michele de Lucchin suunittelema kävelysilta joka on muotonsa vuoksi saanut lempinimen ”terveysside”.

Silta on ultramoderni ja hyvinkin näyttävä, kansalaisten mielipiteet kuitenkin jakautuvat sillan ja muiden uusien, futurististen rakennelmien suhteen. Silta oli Georgian ensimmäisen presidentin Saakašvilin idea, hän halusi muuttaa kaupungin kertaheitolla länsimaisemmaksi ja hän tilasi länsimaisia arkkitehtejä suunnittelemaan uusia rakennuksia. Saakašvilin seuraaja, pääministeri Ivanišvili taas oli aivan toista mieltä, hänen mielestään vanhaa tuli kunnioittaa ja kunnostaa. Ivanišvili keskeyttikin kaikki uudet rakennusprojektit. Kaupunki on nykyisellään mielenkiintoinen kooste persialaista, bysanttilaista ja neuvostoaikaista rakennuskantaa, osassa taloista kiiltelee lasi ja kromi, osassa lahoaa lauta ja ruostuu rauta.

Myös kaupungin virastotalo on italialaissuunnittelijoiden käsialaa. Massimiliano ja Doriana Fuksas ovat suunnitelleet tämän lasista ja teräksestä tehdyn palatsin. Talossa on seitsemän eri toimistoa joissa kussakin on oma terälehti kattona. Kattoja puolestaan kannattavat teräspilarit. Eri osastoja yhdistävät kävelysillat ja kun käyskentelee rakennuksen pohjalla voi kuvitella olevansa sienimetsässä. Rakennusta kutsutaankin ”sienitaloksi”.

Tbilisissä riittää myös kirkkoja, 90 % väestöstä on ortodoksikristittyjä ja 10% muslimeja.

Pyhä Yrjö tai toiselta nimeltään Georgios Voittaja on Georgian suosituimpia uskonnollisia hahmoja. Pyhä Yrjö on kuvattuna patsaissa ja tauluissa.

Rauhansillan kohdalla oli pakko hypätä turistibussista koska näkymät olivat niin houkuttelevat, siltaa kylliksi ihailtuamme eksyimme ruokakatujen houkuttelevien tarjousten sokkeloihin.

Kuten muissakin Kaukasian-maiden pääkaupungeissa Tbilisissäkin pääsi ylös vuorelle ihailemaan näköalaa alhaalla. Oli kaksi vaihtoehtoa; joko joen rannalta gondolihissillä tai vuoren rinteeltä funikulaarilla. Valitsimme jälkimmäisen, se kuljetti meidät Mtatsmindan puistoalueelle. Sieltä löytyi huvipuisto, tv-torni ja suuri määrä erilaisia ruokapaikkoja. Ja tottakai myös mahtavat maisemat yli koko kaupungin.

Ja mikä maistuisikaan paremmin tbilisiläisessä ravintolassa kuin hatsapurit ja khinkalit.

Laskeuduttuamme vuorelta jouduimme keskelle ostoskadun iltapäiväruuhkaa. Käväisimme sitten ihailemassa kukkatorin loistoa ja pujahdimme sen jälkeen viinikellariin koska paikka mainosti ilmaista wine tastingia.

Näitä viininmaisteluja ja viinitiloja Georgiassa riittää, onhan se johtavia viinimaita, me jatkoimme tällä kertaa matkaamme ilman ostoksia.

Oli aika käydä ostamassa vähän evästä matkalle kohti Kaukasuksen vuoria. Tbilisinvierailu jäi valitettavasti lyhyeksi, mutta mikäli joku suunnittelee matkaa Georgiaan niin ohjeistaisin varaamaan Tbilisiä varten koko viikon. Tbilisistä käsin on kätevä käydä retkillä lähistöllä ja sieltä on toimivat junayhteydet Georgian muihin kaupunkeihin. Vaikka meidän Tbilisinvierailumme jäi vähän tyngäksi niin ehdimme sentään tutkia muuta Georgiaa lännestä itään ja pohjoisesta etelään, tutuiksi kävivät vuoristoinen Mestia, satamakaupunki Batumi, Kutaisi, Gori ja Stepantsminda. Seuraavaa lomakohdetta suunnitellessa kannattaa muistaa Georgia, sitä tuskin tulet katumaan!

Seuraa Fammon vaeltelua myös Facebookissa ja Instassa