Katanpää on vierailun arvoinen saari

Kustavi on mökkikuntamme ja siksi sitä tulee ahkerasti kierreltyä. Kustaviin kuuluu lukuinen joukko saaria, varsin  mielenkiintoinen saari on Katanpää joka vuosikymmenten saatossa on ollut monessa mukana. Kerrotaan, että saarella asustivat muinoin merirosvot jotka houkuttelivat väärillä merkitulilla merenkulkijoita tuhoon.

Viime vuosisadan alussa  venäläiset rakensivat saarelle  Lypertön linnakkeen, rakennusmiehinä uurastivat nk. hunguusit jotka olivat venäläisten vangitsemia mantsuurialaisia maantierosvoja. Ihmiset luulivat heitä naisiksi koska jokaisella oli pitkä letti selässä ja hame päällä.

Metsähallituksen opas kertoi muinoin näiden vankien iltaseremoniasta, vangit pakotettiin iltaisin seisomaan puoli tuntia kylmässä meressä jotta syöpäläiset olisivat kaikonneet. Taisi vankien vaihtuvuus olla melkoinen.

Muutenkin elämä saaressa oli hiuksia nostattavaa, santarmi joka oli palkattu valvomaan rakennustöitä murhasi  ennen pitkää vaimonsa ja upotti tämän kaivoon.

Yksi saaren rakennuskohteista oli pengerretty ja huolellisesti kivetty tykkitie jonka sivussa kulkivat raiteet tykkien ja ammusten kuljetusta varten.

 

 

Viime sodan aikana saari toimi varuskuntana, sieltä löytyy vieläkin isopatteri, pikku- patteri, tykkejä ja vanhoja varuskuntarakennuksia. Saaren esitteissä komeilee usein puinen vesitornirakennus.

 

Iso tykkipatteri valmistui vuonna 1915 ja oli sadan metrin pituinen. Siihen kuului neljä venäläistä Canet-tykkiä joiden kantama oli 11 kilometriä. Tykeillä on ammuttu viimeksi vuonna 1989 ja nykyään ne on deaktivoitu.

 

 

 

Pikkupatteri rakennettiin  myös vuonna 1915, siihen kuului neljä 120 mm:n Amstrong-tykkiä joiden kantama oli 8,3 kilometriä.

 

 

Mikäli haluaa nauttia hulppeasta merinäköalasta kannattaa kiivetä ylös 70-luvulla rakennettuun merivartiotorniin. Sieltä näkyy jopa 13 meripeninkulman päähän Uuteenkaupunkiin. Horisontissa näkyy myös Kihti ja Isonkarin majakka.

Tieltä kun poikkeaa metsän puolelle niin löytyy komea pirunpelto jääkauden ajoilta Varsinais-Suomessa kun ollaan.

 

Vuodesta 1921 vuoteen 1999  saarella toimi Suomen Rannikkotykistö. Sotavuosina  linnake ei varsinaisesti joutunut vihollisuuksien kohteeksi, mutta ilmahälytyksiä oli tiheään koska venäläiset suuntivat Isonkarin majakan mukaan ja lensivät siis saaren sivuitse. Koneiden ensisijaisena maalina oli laivasto.  Vuonna 1940 linnakkeen miesvahvuus oli 130 miestä, vuonna 1941 se oli poikkeuksellisesti jopa 450 miestä. Sodan jälkeen linnake toimi vartiolinnakkeena, saaressa koulutettiin kuitenkin vielä joitakin varusmiesryhmiä. Viimeiset värvätyt poistuivat  saarelta 1997 jonka jälkeen saari siirtyi  Metsähallituksen omistukseen.

1930-luvulla saarelle perustettiin myös varavankila, vangit työskentelivät siellä olevalla kivilouhoksella. Jokaisen vangin oli hakattava 80 nupukiveä viikossa tai porattava 35 reikää vuorokaudessa. Kivet toimitettiin ympäri Eurooppaa. Vankila toimi vuoteen 1940.

Nykyään Katanpää on virkistyskäytössä. Sinne on rakennettu vierasvenesatama, saunat, laiturit ja huoltorakennukset.  Yöpyminen on mahdollista muuallakin kuin veneessä, vanhassa kasarmirakennuksessa pääsee menneiden vuosikymmenten kasarmitunnelmaan. Patikkapolkuja on kilometreittäin ja lapsille on oma tehtäväpolkunsa. Lapsia kiinnostavat myös saaren lampaat ja kanit.

Juhannuksena laituri oli pullollaan veneitä, mikäs oli jussia viettäessä aurinkoisessa saari-idyllissä. Lampaat vaeltelivat pitkin polkuja, grillipaikalla voi valmistaa herkkuja ja saunasta oli mukava pulahtaa uimaan.

Paikalle saapui myös kaljaasi Olga Uudestakaupungista tuoden turisteja merelliselle risteilylle.

 

 

Paitsi omalla veneellä Katanpään linnakesaareen pääsee kesäviikonloppuisin  kaljaasi Olgalla, joka lähtee Uudestakaupungista Pakkahuoneen laiturista. Torstaisin  ja perjantaisin saareen pääsee vesibussi Aavattarella Kustavin Kivimaasta. Kuljetus

 

Seuraa Fammon vaeltelua myösFacebookissa ja portaalissa blogit.fi