Oletko kuullut Rodoksen kolossista? Ehkä et, mutta sellainen on ollut olemassa ajanlaskumme alussa ja se oli yksi maailman seitsemästä ihmeestä. Näitä ihmeitä ei pidä kuitenkaan sekoittaa nykyisiin seitsemään ihmeeseen, ne olivat antiikin ajan ihmeitä, ihmiskäden rakentamia luomuksia.
Jo nimikin kertoo, että Rodoksen kolossi sijaitsi Rodoksella. Mutta missä siellä? Ja onko siitä mitään jäljellä? Kreikkahan on tunnetusti maa joka pursuaa vanhoja raunioita, muureja ja linnoituksia. Päätin ottaa selvää asiasta.
Aloitin kysymällä matkaoppaalta, hehän ovat joutuneet opiskelemaan maan historiaa ja he jos ketkään osaavat kertoa nähtävyyksistä. Meidän oppaamme oli kuitenkin mallia vähän kokemattomampi opas joka ei ollut koskaan mokomasta kolossista kuullutkaan. Nopeasti hän kuitenkin vetäisi esiin puhelimensa ryhtyen googlettamaan ja löysi tiedon, että Rodoksen kolossi on todellakin joskus sijainnut Rodoksen kaupungissa.
No hyvä, Sherlock Fammo päätti hypätä bussiin ja suunnata kohti Rodoksen kaupunkia. Matkalla etsin lisää tietoa. Wikipedia tiesi kertoa, että Rodoksen kolossi oli kaunis, yli 30-metrinen, pronssinen patsas auringonjumala Helioksesta jonka päätä ympäröi liekkimäinen sädekehä ja jolla oli enkelimäiset kasvonpiirteet. Patsas seisoi asemapaikallaan satamassa jossa se herätti hämmästystä ja kimalteli kauniisti auringossa. Joidenkin tietojen mukaan patsas seisoi sataman suulla hajareisin, laskelmien mukaan tämä olisi ollut aika mahdotonta, joten todennäköisesti se seisoi tasaisella maaperällä kauempana. Jotkut tiedot väittävät sen seisoneen aallonmurtajalla. Paikka ei kuitenkaan ole selvinnyt sillä vaikka Rodoksen satamassa kohoavat ikivanhat kaupunginmuurit niin tästä suunnattomasta patsaasta ei ole enää mitään jäljellä.


Patsas oli kiitollisuudenosoitus auringonjumala Heliokselle, jonka uskottiin pelastaneen saaren syyrialaisten piiritykseltä vuonna 305 eaa. Kolossin suunnitteli Rodoksen oma poika Khares Lindoslainen jolta kului 12 vuotta patsaan tekemiseen. Patsas tehtiin osina ja se vei niin paljon pronssia ettei sitä voitu jatkaa kuin pari metriä vuosittain. Kolossi valmistui oletettavasti vuonna 282 eaa. ja se tuhoutui maanjäristyksessä jo vuonna 226 kun kolossin polvet pettivät ja se romahti kasaan. Rodoksen kolossi oli pystyssä siis ainoastaan vaivaiset 56 vuotta. Egyptin kuningas Ptolemaios halusi pystyttää patsaan uudelleen mutta oraakkeli oli sitä mieltä, että auringonjumala Helios vihastuisi siitä. Seuraavat 900 vuotta patsaskasa oli suosittu matkakohde jota tultiin hämmästelemään matkojen päästä.
Vuonna 654 jaa. arabit valtasivat Rodoksen ja myivät patsaan jäännökset, siksi patsaasta ei ole mitään jäljellä. Sääli.
Eri taiteilijoiden näkemykset patsaan ulkonäöstä ja paikasta eroavat suuresti toisistaan. Varmaa on vain, että patsas sijaitsi Mandrakin satamassa Rodoksen kaupungissa.



Maailman seitsemän ihmettä polveutuvat 200-luvulta eaa. Niihin kuuluvat Rodoksen kolossin lisäksi Gizan suuri pyramidi (ainoa vielä pystyssä oleva ihme), Babylonin riippuvat puutarhat, Artemiin temppeli, Zeuksen kuvapatsas Olympiassa, Halikarnassoksen mausoleumi ja Faroksen majakka.



Mistä sitten tiedetään, että Rodoksen kolossi on ollut olemassa jos siitä ei ole mitään jäljellä. Jäljelle on jäänyt runsaasti kirjallisuutta aiheesta, ensimmäinen joka kertoi maailman seitsemästä ihmeestä oli Antipater Sidonialainen vuonna 140 eaa. Sidonialaisen kertomukset
Sen jälkeen ovat lukuisat historioitsijat kertoneet tuosta ylväästä patsaasta.
Nykyiset rodoslaiset osaavat myös hyödyntää Helios-patsaan mainosarvoa, Helios esiintyy mainoksissa, kylteissä ja käärepapereissa. Ravintoloiden pihoilla seisovat Helios-patsaat ja tietysti Helios-aihe on suosittu myös matkamuistomyymälöissä.
Helioksen patsaan lyhytaikainen elämä on kuitenkin jo pitkään kismittänyt kreikkalaisia ja siksi vanha idea patsaan pystyttämisestä uudelleen on taas nostamassa päätään. Paikka olisi itseoikeutetusti Rodoksen satama ja hinta-arvio on sellaiset 250 miljoonaa. Nähtäväksi jää riittääkö Kreikan likviditeetti tämänkaltaisen mahtavan suunnitelman toteuttamiseen.
Seuraa Fammon vaeltelua myös muissa kohteissa, tuo Faroksen majakkakin tuntuu kiinnostavalta. Onkohan siitä enää mitään jäljellä?
Oho, olisipa aikamoinen tempaus jos patsas pystytettäisiin uudestaan. Tämä oli kiva postaus. Muistan itsekin seisoskelleeni tuossa satamassa joskus yli kymmenen vuotta sitten miettien missä kuuluisa patsas mahtoi olla. Jännä ettei opas ollut kuullut siitä, mutta toisaalta, eihän kaikkea voi heti tietää ja hienosti hän ratkaisi asian ystävämme googlen avulla. 🙂
TykkääTykkää
Olisipa hieno patsas, mutta siitä tulisi varmasti pidempi prosessi kuin 12 vuotta. Kun niitä ylimääräisiä varoja ei ollut silloin eikä nytkään.
TykkääTykkää
Rodoksella on kyllä paljon mielenkiintoista historiaa. Muutama vuosi sitten tuli viimeksi käytyä ja kova hinku olisi taas, jospa syksyllä. Mielenkiinnolla jäädään odottamaan saako Rodoksen kaupunki uuden patsaan. 🙂
TykkääTykkää
Kreikassahan historiaa riittää, mutta erityisesti Rodoksella, sen sijainti on ollut tärkeä ottomaaneille ja venetsialaisillekin.
TykkääTykkää
Harmi, ettei patsasta enää ole. Melkoinen pysti on varmasti tuohon aikaan ollut. Rodokselta löytyy näemmä vaikka mitä mielenkiintoista. Vielä en ole käynyt mutta pitäisi kyllä.
TykkääTykkää
Monella Kreikan saarella olen käynyt mutten koskaan ennen Rodoksella, turhaan olen jättänyt väliin, sehän oli iloinen yllätys.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiva tietää. Sitä kun voisi harkita.
TykkääTykkää
Hei, onpa ihana juttu kohteesta jota ei ole. Kiinnostaa seurata jos jäljität muitakin kadonneita kohteita 🤩
TykkääTykkää
Vaikeata löytää kohteita joita ei ole olemassa, mutta aina kannattaa yrittää😁
TykkääLiked by 1 henkilö
Niinpä 😬
TykkääTykkää
Tämä oli kiinnostava historiapostaus, josta opin uutta. Kävin Rodoksella 2015, mutta olin matkassa pienen lapsen kanssa, joten perehdyin huonosti alueen historiaan.
TykkääTykkää
Lasten kanssa matkaillessa toimitaan lasten ehdoilla. Meilläkin oli kolme lasta mukana, mutta kahta vanhinta, jo kouluikäistä kiinnostivat linnoitukset ja rauniot.
TykkääTykkää