Kirgisian kaupungit Bishkek ja Osh

 

Kirgisiassa vierailimme kahdessa kaupungissa, pääkaupungissa Bishkekissä sekä maan kakkoskaupungissa Oshissa. Täytyy sanoa, että verrattuna naapurimaiden kaupunkeihin Kirgisian kaupungit vaikuttivat vähän rähjäisiltä. Marmori- ja lasilinnat loistivat poissaolollaan, talot olivat varsinkin Oshissa vaatimattomia ja kadut kuoppaisia. Tämä voi kuitenkin johtua tulipalosta joka raivosi kaupungissa kymmenen vuotta sitten ja hävitti 70 prosenttia kaupungista.

Myös liikenne oli Kirgisiassa erilaista, Bishkekissä sai ylittää kadun loikkimalla kuin pieni orava koska autoilijat eivät pahemmin pysähdelleet antamaan tietä, pikemminkin painoivat kaasua. Tämä tuntui oudolta Almatyn kohteliaiden autoilijoiden jälkeen.

BISHKEK

Bishkekissä kiersimme totuttuun tapaan tärkeimmät nähtävyydet joista useimmat olivat patsaita ja muistomerkkejä. Nähtävyydet sijaitsivat kaupungin pääkadun, Chuy Avenyeen tuntumassa.

Naiset olivat usein patsaissa pääosassa niinkuin itsenäisyydennaukiolla, jossa paloi se pakollinen ikuinen tuli. Aukiolla komeili myös naisfiguuri joka symbolisoi kaikkia äitejä, sisaria ja vaimoja tarjotessaan vettä sodasta saapuville miehille. Kirgistanissa kohteliaisuussääntö nimittäin määrää, että vieraalle tarjoillaan ensimmäiseksi vettä. 300,000 kirgiisialaissotilasta lähetettiin puolustamaan Moskovaa toisessa maailmansodassa tai kuten täälläpäin sanotaan suuressa isänmaallisessa sodassa. Vain puolet heistä palasi.

Mielenkiintoinen kansanjohtaja oli 1800-luvulla uraa luonut Kurmanjan Datka. Hänet yritettiin pakottaa nuorena avioon vasten tahtoaan, mutta Kurmanjan Datka kieltäytyi ja pakeni Kiinaan.

Myöhemmin lääninherra Alimbek jonka arvonimi oli datka rakastui naiseen ja nai tämän. Perheessä oli 6 poikaa, tyttöjä ei siihen aikaan laskettu. Kun Alimbek sitten murhattiin valitsivat heimot Kurmanjanin uudeksi johtajakseen. Hänen suostumuksellaan Kirgisia liitettiin Venäjään 1906  ja Kurmanjanista tuli  eversti.

Mielenkiintoista meidän kannaltamme on, että eräs venäläinen eversti, Carl Gustav Mannerheim nimeltään, tapasi Kurmanjanin tutkimusmatkallaan Kiinaan. Mannerheim valokuvasi silloin 96-vuotiaan Kurmanjanin istumassa hevosensa selässä. Samainen kuva on myös Kirgisian 50 somin setelissä.

Vuonna 2014 on tehty myös elokuva ”Kurmanjan Datka – vuorten kuningatar”

 

 

 

 

Bishkek on miljoonan asukkaan kaupunki joka sai nimensä maan itsenäistyttyä vuonna 1991, entinen nimi oli Frunze.

Maan kansallinen sankari, ikivanhan eeppisen runon päähahmo on  Manas. Tämä myyttinen sankari  yhdisti  riitelevät heimot yhdeksi kansaksi, aikaisemmin maata hallitsi 40 eripuraista heimoa. Muistoksi heimoista Kirgisian lipussa on keskellä jurtta ja sen ympärillä 40 sädettä. Bishkekissä on kaksikin Manaksen patsasta, toinen niistä sijaitsee Ala Toon aukiolla ja korvaa  Kirgisian itsenäistymisen jälkeen poistetun Leninin patsaan.

 

 

OSH

Oshin suurin nähtävyys oli pyhä Sulaiman-Too vuori jonne turistit ja pyhäinvaeltajat etsivät tiensä. Vuoren kupeessa sijaitsevat myös kaupungin muut nähtävyydet, itse vuoren onkaloihin on tehty museo, kuulemma suurin Kirgisiassa, siellä voi tutkia alueen historiaa ja arkeologiaa.  Vuoren kupeessa on myös moskeija. Toiselta puolelta vuorta löytyy eläintarha ja huvipuisto. Puistossa on myös kuuluisa kolmikerroksinen jurtta joka itsepintaisesti pysyi suljettuna joka päivä. Sääli.

Sulaiman Too-vuori on  myös Unescon maailmanperintökohde. Vuoren huipulla liehuaa Kirgisian lippu ja vuorelta avautui laaja panoraamanäkymä yli kaupungin

 

 

Bishtekissa oli upea ostoskeskus, mutta Oshista ei löytynyt edes tavarataloa , mutta sen sijaan basaarialue oli laaja, sieltä tuntuikin löytyvän kaikki tarvittava kuten vaatteet, kehdot, hedelmät ja paperitarvikkeet.

Ihmettelyni aihe oli runsas morsiusliikevalikoima. Lähes jokaisessa korttelissa oli täyden palvelun morsiustalo missä sai ostaa puvun, laitattaa kynnet ja hiukset ja lopuksi ottaa valokuvat. Naimisiinmeno on Kirgiisiassa tärkeä tapahtuma jossa vanhemmilla on sormensa tiukasti mukana. Naimisiin mennään myös eliniäksi, ero on suuri häpeä.

 

Seuraa Fammon vaeltelua myös Facebookissa ja portaalissa  blogit.fi