Moskovasta Kurganiin

screenshot_20181130-170707
Bussireitti Helsinki – Viipuri – Novgorod – Moskova – Nizny Novgorod – Kazan – Ufa – Tseljabinsk- Kurgan

VENÄJÄN HALKI  OSA II

Tässä osassa kerron bussimatkamme osuudesta Venäjän pääkaupungista Moskovasta Siperiaan, Kazakstanin rajalle.

dscn2203 (2)
Matkalla  Nizny Novgorodiin ohitimme Vladimirin kaupungin

 

Nizny Novgorod

Jätimme sateisen ja ruuhkaisen 12 miljoonan asukkaan kaupungin Moskovan taaksemme ja ajoimme 400 kilometriä tullaksemme Nizny Novgorodiin joka sijaitsee kahden joen, Volgan ja Okan yhtymäkohdassa. Nizny Novgorod on pikkukaupunki Moskovan rinnalla, siellä asuu vain runsaat miljoona ihmistä, mutta niinpä vain kaupungissa oli metrokin. Me olimme kuitenkin liikkeellä jalkaisin nähdäksemme mahdollisimman paljon kaupunkia. Suunnistimme alas jokisuistoon, sinne vei leveä bulevardi jonka varrelta löytyi kaikennäköisiä erikoisia patsaita. Vain Gorkin patsas samannimisessä puistossa edusti klassista tyyliä.

Rannasta löytyi kreml, kirkkoja ja Tšakalovskin portaat. 560 porrasta veivät korkealta rantatöyräältä alas Volgalle, mutta niiden kahdeksaisen muodon näki parhaiten lintuperspektiivistä. Alhaalla portaitten juurella oli Geroi-laiva (sankari). Portaiden yläpäässä  pönötti patsas, hän oli Valeri Tšakalovski itse,  lentäjä joka ensimmäisenä lensi Venäjältä Amerikkaan ilman välilaskua. Volga oli mahdollista myös ylittää, ei lautalla lautturin kanssa vaan vaijerihissillä!

dscn2207

 

 

20181025_104532
Kaupunkia on somistettu monilla patsailla

20181025_094233.jpg

dscn2255
Jokaisesta kaupungista löytyy ihan varmasti ikuinen tuli. Taustalla arkkienkeli Mihailin katedraali
dscn2265
Tsakalovskin portaat joissa on 560 askelmaa

dscn2257

20181025_085827.jpg

 

20181025_104824.jpg

Kazan

Puoleltapäivin jätettiin Nizny Novgorod ja lähdettiin kohti uusia seikkailuja.  Osavaltiokin muuttui, tulimme Tatarstaniin ja illaksi saavuimme Kazaniin. Joskus sitä vaan heti tietää, että tämä on paikka missä viihtyy, Kazan oli juuri sellainen paikka. Kaupunkia halkoo leveä kävelykatu jonka reunoille on keskittynyt niin kaupungin huvielämä kuin ravintolatkin. Katu oli täynnä erilaisia patsaita, se loppui rantaan jossa oli se tuttu kreml runsaine kirkkorakennuksineen. Uutena tulokkaana oli mahtavankokoinen valkoinen moskeija turkooseine kupoleineen.

Yllättäen MIG-hävittäjät rupesivat kiertelemään ympäri aluetta, melu oli korviahuumaava ja ihmiset tulivat ulos rakennuksista katsomaan mitä oli tapahtumassa. Saimme sitten selville, että koneet harjoittelivat seuraavan päivän ilmailunäytöstä varten.

Kaupungin ruutukaava oli sangen yksinkertainen, pari korttelia kauempana oli Itsenäissyysaukio ja Puskinin operetti- ja balettiteatteri, jonne liput illaksi oli loppuunmyyty, mutta käsittämättömällä tuurilla saimme ostaa kolme ”ylimääräistä” lippua teatterista tulevalta naiselta. Paikkamme olivat parvella eivätkä parhaat mahdolliset, mutta Esmeralda-baletti oli taidokas ja väliajalla  vain kuljimme ihastelemassa teatteritalon upeutta.

20181026_145659 – kopio

dscn2279

dscn2281

 

20181026_102056-–-kopio.jpg

dscn2284

 

20181026_104933 – kopio

dscn2297

20181026_111137 – kopio

 

20181026_112224-–-kopio.jpg

20181026_172606 – kopio

20181026_122305-–-kopio.jpg

20181026_204207-–-kopio.jpg

20181026_174301-–-kopio.jpg

Ufa

Seuraavana aamuna jatkoimme matkaa ja saavuimme Baškortostanin osavaltioon jota myös Uralin sieluksi kutsutaan. Se on suvereeni valtio Venäjän federaation yhteydessä. Alueella on yli miljoona asukasta ja sen pääkaupunki on Ufa. Alueella virtaa kaksi jokea Belaja ja Ufa, ne saavat alkunsa Uralilla yli tuhannen kilometrin päässä ja yhtyvät Ufan kaupungin kohdalla. Väestöstä on kolmasosa baškiireja,  kolmasosa venäläisiä ja kolmasosa tataareja.

img-20181028-wa0003
Olemme saapuneet Bashkortostaniin

Matkalla pysähdyimme lounaspaikalle missä oli hulvattoman hauska museo neuvostoajan aarteita.

20181027_101124 – kopio

20181027_101256 – kopio
Työ tekijänsä kaunistaa

20181027_101329 – kopio

Perillä Ufassa oltiin vasta myöhään illalla.

Ufasta, alueen 450-vuotiaasta pääkaupungista  ei kuitenkaan jäänyt mieleen mitään erityisen hohdokasta. Koska herättiin suhteellisen aikaisin ehdittiin kävelylle kaupungille. Avoinna olivat vain leipämyymälät ja jokunen kahvila. Juuri aamiaispöydästä nousseena eivät kummatkaan erityisemmin houkuttaneet. Kymmenen jälkeen matkamme jo jatkui, nyt maasto olikin jo erilaista, kumpuilevaa maastoa missä hevoset ja lehmät laidunsivat. Peltoakin aukeni jo silmänkantamattomiin. Ylitettyämme Ural-joen olimme saapuneet Siperiaan. Päivämatka oli pitkä, vasta kahdeksan jälkeen illalla saavuimme Tšeljabinskiin ja majoituimme Malakhit-hotelliin.

20181028_090641

 

20181028_084629

Tankkaustauko oli kylässä jossa joka toinen kauppias myi tislaustarvikkeita. Mihinköhän asukkaat niitä tarvitsivat?

20181028_140938

 

dscn2302
Matkanvarren kauppa, mitä täältä ei löydy sitä ei tarvitakaan

dscn2320

dscn2310
Kylätie on hiljainen, niin hiljainen
20181028_112142.jpg
Ural-joki  oikealla, oikea tuntuu olevan suunta

Tšeljabinsk

Mistä Tšeljabinsk tunnetaan? Nuorempi sukupolvi tietää varmasti jääkiekkojoukkueen Traktor Tšeljabinsk, vanhemmat muistelevat, että Suomestakin vietiin sinne aikanaan ydinjätteitä.

Itse asiassa Tšeljabinskin läänissä sijaitsee vieläkin ydinpolttoaineen jälleenkäsittelylaitos Majak joka otti vastaan Loviisankin ydinjätteet aina vuoteen 1996. Sen jälkeen se suunnitteli ottavansa vastaan koko Länsi-Euroopan jätteet. Ympäristöaktivistit vastustivat kuitenkin hanketta. Ikävä tosiasia on, että ydinjätteitä upotettiin aikoinaan myös läheiseen järveen. Järven kuivuessa saastunut maaperä pölyää ympäristöön.

Yli miljoonan asukkaan kaupunki Tšeljabinsk on myös suuri metalliteollisuuden keskus ja vireä yliopistokaupunki joka kerää Etelä-Uralin opinhaluiset. Tänne siis saavuimme taas kerran illalla pimeän jo langettua.

Yöllä oli sadellut räntälunta joka aamulla auringonpaisteessa sulaili vähitellen. Hotellimme oli kätevästi melkein keskustan kävelykadun vieressä joten pian enemmistö meistä jo parveili etsimässä kaupungin parhaita nähtävyyksiä ja löytyihän sieltä kaikenmoista. Löytyi tietysti komea ortodoksikirkko, mutta löytyi myös moskeija, ortodoksisuus ja islam tuntuivat viihtyvän kaupungissa rinnakkain.  Stalinin aikana kirkkoja hävitettiin ja käytettiin uusiin tarkoituksiin, mutta nykyään niitä taas kunnostetaan ja rakennetaan jopa lisää.

Löytyi  kauppatori katettuine kojuineen ja katettu basaari vaatteineen ja turkishattuineen. Kirovka-kävelykadulla oli kivijalkaputiikkeja ja pieniä kojuja joista sai ostaa tavan mukaan peruna- ja kaalipiirakoita, mutta myös hodareita. Tyypillinen venäläinen hodari on sellainen mihin nakki on leivottu sisään. Kirovkalla oli jälleen nykytavan mukaisia patsaita, ihmettelimme myös saksalaista kenkäkauppaa, mutta kuulimmekin sitten, että Tšeljabinskissä on saksalaisasutusta jäänteenä sodan ajalta.

Kaupungin symboleita ovat malakiitti, sisilikot ja yllättäen  –  dromedaari.  Noihin kahteen ensimmäiseen symboliin en tiedä selitystä, mutta kameli on ollut kaupungin vaakunassa jo 1700-luvulta asti kun karavaanit idästä vielä kulkivat alueen kautta.

dscn2370
Lisko esiityi myös hissin lattiassa
dscn2358
Malakiittia
img-20181029-wa0005.jpg
Myös dromedaari on kaupungin symboli, se on kuvattuna myös kaupungin vaakunassa
20181029_000742
Tseljabinsk by night – pyrytti

 

 

img-20181029-wa0002
Tseljabinsk aamulla auringonpaisteessa

dscn2336 – kopio

dscn2343 – kopio

dscn2338-–-kopio.jpg

dscn2331 – kopio

dscn2332-–-kopio.jpg

dscn2351 – kopio

20181029_111348 – kopio

Kurgan

Kurgan kuuluu vanhoihin siperialaisiin kaupunkeihin. Siellä asuu melkein miljoona ihmistä sielläkin, kaupungin läpi virtaa Tobol-joki.

Kurganiin saavuttiin pimeän jo laskeuduttua, syksyllähän se saapuu jo aikaisin.  Ajateltiin ottaa kaupunki haltuun kävelemällä ja ehdittiinkin pyöriskellä pari tuntia kaupungilla. Itse asiassa ei oltaisi niinkään kauan oltu, mutta  eksyttiin katsottiin hotellin sijainti väärin kartalta.

 

dscn2383
Filharmoniatalo
dscn2380.jpg
Tällä kertaa uudempien sotien  (Afganistan, Syyria, Ukraina) sankareille omistettu aukio
img-20181030-wa0004
Vanhaa hirsirakennustyyliä

Kurganista olikin lyhyt matka Kazakstanin rajalle , sinne päästiinkin helposti ilman mainittavia passi- ja tullitarkastuksia. Viisumiakaan ei Kazakstaniin tarvita. Matkasta Kazakstanissa  löytyy juttua erikseen.

 

Seuraa Fammon vaeltelua myös Facebookissa ja portaalissa Blogit.fi

 

10 vastausta artikkeliin “Moskovasta Kurganiin

  1. Miehellä olisi kova haave päästä matkustelemaan Venäjälle, joten mielenkiintoista lukea postauksia välillä tuoltakin suunnalta!
    Pärjääkö tuolla siperian seudulla englannilla kuinka hyvin?

    Tykkää

    1. Englannilla pärjää hotelleissa ja ravintoloissa, ruokalistatkin ovat englanniksi. Maaseudulla olisi kyllä hyvä jos vähän osaisi venäjää, ainakin kyrilliset kirjaimet, sekin jo auttaisi.

      Tykkää

  2. Päädyin blogiisi vähän vahingossa ja oli erittäin mielenkiintoista lukea hitaasta matkustamisesta paikoissa, joihin ei välttämättä muuten päätyisi! Kivoja kuvia matkaltasi myös. Itseäkin kiinnostaisi mitenköhän tuolla mahtaa englannilla pärjätä, kun itseltä ei venäjä taivu.

    Tykkää

    1. Kiva, että eksyit! Niinkuin tuossa jo aikaisemmin totesin englannilla kyllä jotenkuten pärjää, kaupungeissa paremmin, mutta jokainen venäjän sana on plussaa.

      Tykkää

  3. Tatarstan oli matkamessuilla edustettuna. Niiden kojulla olisi ollut matka-arvontakin. Arvonnan aikana olisi vaan pitänyt olla paikalla. Olisipa ollut hauska voittaa liput Kazaniin, mutta iltavuoro kutsui ja messut jäivät osaltani lyhyeksi.

    Tykkää

    1. Tatarstan on erilainen ja todellakin käymisen arvoinen paikka. Minä voittaisin mielelläni sinne liput. 🙂

      Tykkää

  4. Kivaa luettavaa. Kaikilla tietysti on ollut jokin tunnistettava nimensä Neuvostoliiton aikana, mutta tietysti Tšeljabinsk on aina ollut aina jonkun Tšeljabinin mukaan nimetty. Nuo Venäjän etäisemmät osat kiinnostavat, kun minulla asuu sukua Toljatissa ja Novosibirskissä. Venäjä kiinnostaa ylipäätään aina.

    Tykkää

    1. Novosibirskissä olisi kyllä käyävä, ehkäpä se olisi junamatkan arvoinen. Kurganistahan on vielä 2x sama matka maan itäisimpään pisteeseen. Täytyy vaan myöntää, että kyllä Venäjä on suuri maa. Ja sinähän lähdet tietenkin sukulaisia tervehtimään, se on mitä parhain syy käydä Novosibirskissä.

      Tykkää

  5. Olipas mielenkiintoista lukea paikoista joista ei niin usein kirjoiteta. Venäjä on kyllä valtava maa ja sieltäkin löytyisi monta mielenkiintoista paikkaa. Itse vasta kahdesti Venäjällä käyneenä, kiehtoisi kierrellä siellä vähän enemmänkin. Ja täytyy sanoa, että joka kaupungissa näyttää olevan noita upeita rakennuksia asuintalojen vastapainoksi.

    Tykkää

    1. Laskin, että olen käynyt 12 kertaa Venäjällä, mutta olen nähnyt maasta vasta pienen osan, on se niin valtavan kokoinen maa.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggers like this:
search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close