Helsingistä Moskovaan

BUSSIMATKA HALKI VENÄJÄN OSA I

Helsinki – Viipuri – Novgorod – Moskova

Kun lokakuun aamukalpeat auringonsäteet kultasivat Suomen Kansallisteatterin seisoin odottamassa Ajokkia joka veisi minut suureen seikkailuun. Kulkisimme pitkin Venäjää Etelä-Uralille asti ja sukeltaisimme sitten Keski-Aasian Neuvostoliitosta irtautuneihin valtioihin.

Bussi oli jo aamuseitsemältä aloitanut matkansa Salosta ja oli jo puolillaan matkustajia, aamupäivällä oli vielä aikaa hoidella juoksevia asioita, tässä tapauksessa nettiasioita ennen kuin tulimme Vaalimaalle ja yhteydet katkesivat. Ensimmäinen kaupunki matkallamme olisi Viipuri.

 

 

Viipuri

Viipuri joka joskus on ollut Suomen suurimpia ja vireimpiä kaupunkeja on nyt rauhallinen 80.000 asukkaan pikkukaupunki. Venäjällä.  Siellä kuitenkin tapahtuu  koko ajan elpymistä, kaupunki  on siistiytynyt ja taloja on entisöity.  Jo aikaisemmin oli tiedossa, että Viipurin hotellit olivat täynnä ja ajaisimme Viipurin ohi Kivennavalle ja yöpyisimme siellä, pysähdyimme kuitenkin Viipurissa vähäksi aikaa. Joku halusi käydä syömässä,  joku etsi shamppanjabaaria juhlistaakseen saapumista Venäjälle, mutta tärkeintä oli ostaa sim-kortit puhelimiin seuraaviksi 12 päiväksi. Viipurin nähtävyyksiä ovat mm. ruotsalaisten 1200-luvulla rakentama pyöreä torni, taidemuseo Eremitaasi ja Alvar Aallon suunnittelema kirjasto. Tällä kertaa emme niitä ehtineet katsella vaan jatkoimme yöpymispaikkaamme Kivennavalle.

Mikäli Viipuri kiinnostaa voit lukea siitä vanhasta Viipuri-postauksestani

 

 

 

Seuraavana päivänä Pietaria ohittaessamme katseemme väkisinkin kiinnittyi vielä rakenteella olevaan Lakhta Centeriin, öljyjätti Gazpromin tulevaan päämajaan. Rakennukseen tulee 86 kerrosta ja siitä tulee 462 metriä korkea, toisin sanoen Euroopan korkein torni. Suomalaisetkin ovat rakennushankkeessa mukana tuoden mukanaan talotekniikkaa ja betonia.

 

Veliki Novgorod

Novgorod jota jo parikymmentä vuotta on kutsuttu nimellä Veliki Novgorod (Suur- novgorod) erotukseksi Nizny Novgorodista on yksi Venäjän vanhimmista kaupungeista, sen kreml on rakennettu jo 1000-luvulla. Novgorod on rakennettu Olhavajoen molemmin puolin, toista puolta kutsutaan Sofian puoleksi, siellä sijaitsee Pyhän Sofian katedraali, ja toista puolta kutsutaan kauppapuoleksi. Saavuimme kaupunkiin iltapäivällä ja suuntasimme suoraan kaupungille huoneet saatuamme.

Syksy oli saapunut kaupunkiin, suihkulähteet ammottivat tyhjinä  kuivien lehtien  rahistessa  jaloissa. Kreml oli upea näky ilta-auringon uneliaissa säteissä.

Tässä vaiheessa on ehkä aihetta kertoa, että näimme matkallamme peräti neljä kremliä, sana kreml siis tarkoittaa muuria tai linnoitusta. Vain Moskovassa on Kreml eli venäläisen maallisen ja hengellisen hallituksen keskus. Tosin entisaikaan Novgorodinkin kreml oli paitsi suoja ulkomaailmaa vastaan myös yhteiskunnallinen ja uskonnollinen keskus missä mm. kopioitiin kirjoja. Nykyään Novgorodin kreml on aarreaitta mistä löytää harvinaisia ikoneja ja freskoja 1500- ja 1600-luvuilta .

 

 

 

 

Kaikesta tästä kulttuurista oli seurauksena nälkä joten onneksi Kauppapuolelta löytyi hyviä ravintoloita.

 

 

 

 

Moskova

Seuraavana päivänä meitä odotti supermetropoli Moskova.

Moskovaan saapuessamme jouduimme illansuussa sisääntuloruuhkaan, liikenne tässä  Euroopan suurimmassa kaupungissa mitä virallisesti asuttaa 12 miljoonaa asukasta voi  joskus hieman takkuilla. Majoituimme Rushotelliin kaupungin ulkopuolelle, koska sinne mahtui koko jengi ja pihalla oli tilaa myös bussille.

Aamu valkeni ja kaupunki odotti turistejaan, ihan helppoa ei kaupungille lähteminen kuitenkaan ollut, ensin oli mentävä hotellin bussilla metroasemalle ja sieltä sitten metrolla keskustaan. Hotellin bussi kulki vain kerran tunnissa, suurkaupungeissa menee siirtymisiin arvaamattoman kauan.

No minne muuallekaan olisimme metrolla menneet kuin Moskovan keskustaan kävelykatu Arbatille  ja kaupungin historialliseen kremliin. Ilma ei ollut paras mahdollinen, koleus vaivasi ja pari sadekuuroakin ropisi niskaan. Ostimme museolipun jolla pääsi sisään kremlin kirkkoihin ja museoihin, yhdellä lipulla näki kaikki taideaarteet ja  pääsi aina välillä lämmittelemään.

Arkkienkelin katedraali on 1300-luvulta, siellä  makaavat  haudattuina useimmat Venäjän halitsijoista, mm. Iivana Julma. Pihalla on valtaisa, 202 tonnia painava valettu kirkonkello. Se on keisarinna Annan tilaama kello 1700-luvulta. Ennen kuin kello oli saatu valmiiksi halkesi siitä pala tulipalossa. Pihalla on myös valtaisa kanuuna, 1500-luvun insinööritaidonnäyte, se seisoo kellon vieressä koristeena, tiettävästi sitä ei ole milloinkaan käytetty.

Samassa pihapiirissä Arkkienkelin katedraalin kanssa häikäisee silmiä komea Ilmestymiskirkko viisine kullattuine kupoleineen. Sisältä löytyy freskoja ja ikoneita kolmelta vuosisadalta, mm- Andrei Rublevin töitä. Tämä kirkko on toiminut hallitsijan henkilökohtaisena kappelina.

Uspenskin katedraalissakin on näytteillä tuhatvuotisia ikoneja. Sitä käytettiin aikanaan hallitsijoiden kruunajaiskirkkona.

 

 

 

 

 

Moskovan ravintolatarjonta on runsasta, mutta suurin osa kahviloista ja ravintoloista  on sijoittunut Arbatille ja Punaisen torin läheisyyteen. Tällä kertaa valintamme osui Ravintola Godunoviin  Teatteriaukiolla, myös kaunis ulko-ovi houkutti astumaan sisään. Hinta-laatusuhde olikin kohdillaan.

Sikäli vierailupäivämme ei ollut onnistunut valinta, että Punainen tori oli suljettuna lähes koko päivän koska siellä pidettiin paraatiharjoituksia iltapäivällä. Punaisella torillahan sijaitsevat mm. Leninin mausoleumi ja Vasilin katedraali, niissä  ei  siis pystynyt  vierailemaan. Asia ei kuitenkaan minua suuremmin harmittanut koska ne olivat minulle entuudestaan tuttuja.

Vasilin katedraali koostuu yhdeksästä erilaisesta kirkosta joista kukin on omistettu omalle pyhimykselleen, ne on kuitenkin on rakennettu samalle alustalle. Perimätiedon mukaan rakennuksen valmistuttua Iivana Julma antoi puhkaista suunnittelijan silmät jottei hän koskaan rakentaisi mitään mahtavampaa. Ja onhan Vasilin katedraali toki mahtava näky.

 

Punaiselle torille vie kaksi porttia jotka tuhottiin 30-luvulla jotta raskaat ajoneuvot pääsivät ajamaan Punaiselle torille. Nyttemmin ne on korjattu entiseen kuosiinsa. Stalin määräsi myös Kazanin katedraalin tuhottavaksi, myös se on rakennettu uudestaan.

Ilta alkoi hämärtyä aikaisin, olihan pilvinen päivä, Punainen tori pysyi suljettuna, mutta aidan taakse pääsi katselemaan kuinka armeijan osastot harjoittelivat seuraavan päivän esitystä varten. Eri joukko-osastot marssivat torilla, myös hiihtokomppania esittäytyi valkoisissa maastopuvuissaan  sukset olalla marssien.

Punaisen torin jälkeen käväisimme vielä GUM:in tavaratalossa. Paikka oli niin muuttunut neuvostoajoista ettei sitä olisi uskonut entiseksi, toinen toistaan hienommat osastot toivottelivat ostajat tervetulleiksi.

Aamulla matka jatkui kohden Nizny Novgorodia (alempi  Novgorod), siitä voit lukea seuraavasta postauksesta.

 

Seuraa Fammon vaeltelua myös Facebookissa ja portaalissa blogit.fi