Mikä on township?

Kapkaupunki on todella kaunis kaupunki, siellä on ihastuttavia vuoria, valkohiekkaista rantaa ja kaunista arkkitehtuuria. Kuitenkin –  mikäli on lähtenyt etsimään aitoa Afrikkaa niin saa pettyä, Kapkaupunki tuntuu infrastruktuuriltaan aivan joltain amerikkalaiselta kaupungilta. Mutta ei sittenkään, vaikka kaupunki on edustava ja puleerattu täytyy vain  ajaa kymmenisen kilometriä kaupungin ulkopuolelle niin siellä alkavat mittavat, värillisten asuttamat lähiöt, townshipit. Näinhän niitä kutsutaan, oikea nimitys olisi slummi.
Suurimmassa townshipissä, Khayelitshassa asuu yli miljoona asukasta, se on aika paljon kun Kapkaupungin koko asukasluku on noin 4 miljoonaa. Ajettaessa asuinalueen ohi pitkin moottoritietä jatkuu slummialue kilometrikaupalla. Alueen alussa on valtion rakentamia ja vuokraamia kahden huoneen huoneistoja, mutta mitä pidemmälle mennään sitä surkeammiksi muuttuvat talot. Tavallisimmat rakennusmateriaalit näyttävät olevan aaltopelti, laudanpalat ja muovi.
Aikaisemmin mustat asuivat kantakaupungissa, kuuluisin asuinalue oli District six, kaupunki oli nimittäin jaettu kuuteen kaupunginosaan. Apartheid-politiikkaa viljelevä hallitus teki sitten 60-luvulla päätöksen siirtää värilliset kaupungin ulkopuolelle satelliittilähiöihin, District six tyhjennettiin ja raivaustraktorit tasasivat koko alueen. Jotta värilliset voivat käydä töissä kaupungissa tarvitsivat he passit, jotka sallivat heidän oleskella kaupungissa työpäivän ajan. Hallitus halusi valkoisille ja värillisille eri työt, koulut ja sairaalat.
Värillisten uudet asuinalueet ovat kaukana kantakaupungista, kun kuitenkin useat käyvät töissä kaupungissa tuottaa se vaikeuksia, bussiyhteydet ovat huonot eikä henkilöautoihin ole varaa. Vaikka Apartheid-politiikka lopetettiin virallisesti Nelson Mandelan tullessa presidentiksi 1994 ei se välttämättä tarkoita, että värillisten olot olisivat paljoakaan parantuneet, he ovat yhä köyhä kansanosa, valkoiset hyvinvoivia ja varakkaita.Niinkuin minäkään en haluaisi, että takapihalleni tulisi turistilauma päivittelemään niin townshipeihinkään eivät turistit saa mennä yksinään ja tuskin se aina olisi edes turvallista.
Ostimme siis retkenjärjestäjältä opastetun retken townshipiin. Kävimme kahdellakin eri alueella, vanhimmassa, 50 000 asukkaan Langassa ja Gugulethussa. Kuljettaja ja Langan paikallisopas sanoivat olevansa alueelta kotoisin, en ole tosin varma siitä asuiko opas enää alueella.
Kaikki oheiset kuvat ovat Langasta. Ihmisten kuvaamiseen piti pyytää erikseen lupa, minulle riittivät hyvin rakennuksetkin.

Oma koti kullan kallis

Paikallinen S-market

Joillakin on tarve suojautua. Itse asiassa tämä oli valkoihoisten talo alueella, nykyisin sekin värillisten omistuksessa

Paikallinen kampaamo

Päiväkoti

Vuokratalo jossa etualla vesimittari

Asumuksia oli monenlaisia, oli tiilestä rakennettuja vuokrataloja joissa oli sähköt, juokseva vesi ja wc, sitten oli niitä muita joissa ei ollut mitään mukavuuksia, vain patja lattialla.
Alueella oli muutama pieni kauppa, koulu, päiväkoti ja lääkärin vastaanotto. Tosin lääkäreitä oli vain yksi ja jonot pitkät. Oli myös kanoja paloitteleva mies kaupan ulkopuolella ja pieni tori, jossa myytävänä oli osuuskunnan valmistamia tuotteita turisteille.

Itä-Kapista valuu siirtolaisia ja perheenjäseniä Kapkaupunkiin ja heidätkin pitäisi asuttaa. Heitä varten oli vastaanottokoti jossa yhteen pieneen huoneeseen sijoitettiin kolme perhettä. Kodissa jossa kävimme asui yhteensä 14 henkeä. Vuoteita mahtui huoneeseen kolme, siis yksi perhettä kohden. Ahtaus on erittäin lievä sana kuvaamaan elinoloja näissä asuntoloissa. Jotta pääsisi muuttamaan muualle täytyisi saada töitä, työttömyys huitelee siinä 40% tienoilla.

Pääsimme siis erääseen kotiin sisälle katsomaan oppaan ensin opetettu meille tervehdyksiä ja kohteliaisuusfraaseja zuluksi niin, että pärjäsimme sisällä.
Pääsimme käymään myös lastentarhassa jossa 1-6 vuotiaat esiintyivät meille. Lapset olivat ihanan iloisia ja välittömiä, jokainen olisi halunnut syliin tai ainakin halata.

Päiväkotilapset esiintyivät meille, oikealla paikallisopas

Vastaanottokoti jossa havaittavissa pienoista ahtautta

Ajelimme myös kauempana sijaitsevaan Gugulethuun jonne emme kuitenkaan jalkautuneet. Tämä township oli vieläkin suurempi kuin Langa, siellä asui noin 100 000 asukasta. Yhteisö näytti mikäli mahdollista vieläkin masentavammalta.
Vesivessojaan ei alueella ollut, tyhjennettävät latriinisäiliöt olivat arkipäivää.
Apartheid-politiikan loppumisesta on yli 20 vuotta, miten kauan on vielä odotettava ennen kuin värillisten olot paranevat?

Seuraa Fammon vaeltelua myös Instassa ja Facebookissa sekä osoitteessa blogit.fi

12 kommenttia:
  1. Nämä township -kierrokset ovat vähän niin ja näin eettisestä näkökulmasta. Oikeastaan oleellisinta on se, mitä kautta retken ostaa ja miten rahat tilittyvät itse townshipin asukkaille. Itsellä jäi ne Kapkaupungissa tekemättä, mutta historiasta luin ja nimet olivat tuttuja. Sitä vastoin Johannesburgissa tai tarkemmin SoWeTossa teimme kierroksen, jossa tutustuimme myös yhteen townshipiin. Siitä tuli lopulta aika ikimuistoinen reissu ja kirjoitin postauksenkin: http://kohteenamaailma.fi/afrikka/minitarina-sowetosta-haka-honka-vai-hjk/ En olisi uskonut, että päädyn Etelä-Afrikassa townshipissä keskustelamaan suomalaisten jalkapallosta.

  2. Hauska tuo juttusi Sowetosta, puitteet näyttävät olevan samanlaiset kuin Langassakin.
    Tuosta eettisyydestä sen verran, että sitähän ei kukaan pysty sanomaan kuinka suuri osa kävijöiden maksamista rahoista menee yhteisölle, mutta suoraan voi toki tukea, esim. päiväkodissa jossa kävimme oli lipas lahjoituksille, torilta sai ostaa osuuskunnan tuotteita ja paikallisoppaalle voi antaa haluamansa summan tippiä.

  3. Tämä oli tosi tärkeä juttu. Avasi apartheidia konkreettisesti ja näytti, miten sen vaikutukset näkyvät vielä tänäkin päivänä.
    Township-kierrosten (ja vastaavien kierrosten muissakin maissa) eettisyys mietityttää minuakin. Rumasti sanottuna tuntuu vähän väärältä mennä pällistelemään toisten köyhyyttä, mutta toisaalta on tärkeää nähdä, miten osa maailman ihmisistä elää ja asuu. Erityisen hienoa on, kun niistä kirjoitetaan asiallisesti blogeissa. (Enkä siis missään nimessä tuomitse sinun reissuasi sinne – hienoa kun kirjoitat asiasta!) Toisaalta, jos kierrokset tuovat rahaa alueen asukkaille, voi niillä olla hyvinkin tärkeä rooli paikallisten toimeentulossa. Niin kuin sanoit, merkitsevää on se, mistä reissunsa ostaa, jotta sen toteuttaisi mahdollisimman eettisesti.

  4. Pienin askelin mennään eteenpäin, esimerkiksi District six-alueen tuholta säästyneisiin asuntoihin on viime aikoina päässyt muuttamaan takaisin joitakin karkoitettuja perheitä. Pieni askel, mutta suuri voitto.
    Nämä retket tarvitsevat kyllä jonkun järjestäjän, alueilla tapahtuu ryöstöjä, tappoja ja raiskauksia, en todellakaan suosittelisi niissä yksin seikkailemista.

  5. Nämä townshipit on kyllä hurjia. Emme ole millään kolmesta Etelä-Afrikan matkasta yhdessäkään käyneet, mutta niiden näkeminen tien varresta riittää jo käsittämään, ettei elo niissä ole varmasti mitään juhlaa. Etelä-Afrikka on todellakin vastakohtien maa, koska monessa muussa asiassa siellä ollaan kyllä jo länsimaisella tasolla.

  6. Onhan Etelä-Afrikka teollistunut hyvinvointimaa, mutta kaikilla valkoihoisillakaan ei tunnu menevän kauhean hyvin. Syynä on varmasti mm. se, ettei työttömyyskorvauksia makseta.
    Riossa käydessäni en halunnut käydä faveloissa ja se jäi kuitenkin jotenkin harmittamaan, nyt ajattelin, että olisi mielenkiintoista nähdä se kaupungin toinenkin puoli.

  7. Aiemmissa kommenteissa jo on ollut paljon erinomaista pohdintaa tällaisten retkien eettisyydestä. Olen samaa mieltä, että on tärkeää nähdä ja kertoa ulospäinkin näistä epäkohdista, joita esimerkiksi Etelä-Afrikassa on. Minä luultavasti tuntisin itseni pällistelijäksi ja jättäisin menemättä.

  8. Jostain syystä vastaanotto townshipissä oli kovin ystävällinen vaikkakin luulen, että asukkaat välillä kyllästyvät turisteihin. Ainoastaan vastaanottokeskuksessa tunsin olevani tunkeutuja ja tirkistelijä. Kuitenkin oli hyvä, että sekin tuli nähtyä, nyt osaa suhtautua ihan eri tavalla.

  9. Mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä postaus! Minunkin mielestä on tärkeää, että näitäkin puolia kaupungeista tuodaan esiin. Ei ne apartheidin kauheukset pelkästään tekstillä nouse samalla tavalla omaan mittaluokkaansa, vaan kuvat ne vasta herättävät henkiin.

  10. Tuo on kyllä totta, nähty kuva aikaansaa vahvemman reaktion. Siirtomaavallan loppuminen ei kaikkialla sujunut ongelmitta ja tuolla tuntui välillä ettei se ole vielä edes loppunut.

  11. Me ei Johannesburgissa käyty myöskään townshipeissä, mutta Apartheid-museo nosti minulle paljon samoja ajatuksia pintaaan kuin sinulla on tekstissäsi. Tuon museon ja Etelä-Afrikassa näkemäni ja kokemani perusteella tuntuu, että vaikka apartheidista on jo yli 20 vuotta aikaa, ei tasa-arvo vielä ihan lähiaikoina ole maassa käsillä. Eettisyys on tällaisessa turismissa niin tärkeä asia – kuten kommentoijat edellä, myös minä toivon, että näistä kierroksista valuu reippaasti rahaa townshippien asukkaille.

  12. No eipä todellakaan tunnu siltä, että tasa-arvo olisi saavutettu tai edes lähellä, mutta niinkuin tuossa jossain edellä totesin niin pienin askelin mennään eteenpäin.

3 vastausta artikkeliin “Mikä on township?

  1. Kirjoitin tosi pitkän kommentin, mutta julkaisun jälkeen ei tullut mitään ilmoitusta kommentin valvomisesta tai sen julkaisusta? Mahtoikohan tulla perille…

    Tykkää

  2. Tässä kommentti uudelleen – en ole niin eilisen teeren tyttöjä, että en vastaavaa megapitkää kommenttia kopioisi ennen lähettämistä. 😉 Poistathan tämän, mikäli tämä sama viesti tulee kommentteihin kaksi kertaa!

    Kuten moni onkin jo kommentoinut, ovat nämä slummikierrokset eettisyyspuoleltaan monimutkaisia pähkinöitä, eikä suoraa konsensusta välttämättä edes ole. Minä en ole koskaan osallistunut tällaiselle kierrokselle, enkä kyllä haluaisikaan, koska oloni olisi todella vaivautunut ja ihonväri olisi varmasti itselleni se virtahepo olohuoneessa – rikkaat valkoihoiset pällistelemässä tummaihoisten kurjuutta ja absoluuttista köyhyyttä. Samaan aikaan kuitenkin paikallisväestön tukeminen on tärkeää, mikäli järjestetyistä retkistä oikeasti rahaa paikallisen alueen ihmisille menee. Lisäksi townshipeihin konkreettisesti tutustuminen saattaa parhaimmillaan lisätä esimerkiksi innovaatiota ja kehitystä paikallisalueella. Asia on monimutkainen ja kaikista tärkeintä lienee vastuullisen, paikallista väestöä tukevan retkenjärjestäjän valitseminen mikäli retkelle haluaa osallistua, sekä oma nöyrä ja äärimmäisen kunnioittava asenne ja käytös paikallisväestöä kohtaan.

    En myöskään suosittelisi menemään välttämättä yksin townshipeihin, mutta esimerkiksi Airbnb-huoneita vuokrataan myös townshipeissa. Paikallisen luona majoittuessa uskoisin, että helposti saa myös ”suojan” townshipien levottomuuksilta, ainakin hostin kanssa alueella liikkuessa. Lisäksi, minun on pakko mainita, että käsitys townshipien vaarallisuudesta tuntuu olevan kovin subjektiivinen: kaikista vaarallisimman kuvan saa heiltä, jotka ennen Etelä-Afrikan matkaa niistä varoittelevat ja eivät ole edes itse maassa/alueella käyneet. Meille Airbnb-hostit (majoittauduttiin ns. hyvällä, varakkaalla alueella Kapkaupungissa) sanoivat, että mikäli menet nöyränä ja ystävällisesti townshipiin, saat kulkea rauhassa. Toki ei käy kieltäminen, että townshipeissa rikollisuus on varmasti korkeampaa kuin ns. hyvällä alueella Kapkaupungissa – mutta näinhän homma menee aivan kaikkialla, missä absoluuttista köyhyyttä on sekä infrastruktuuri on heikkoa ja ihmisillä ei ole töitä.

    Apartheid voi olla päättynyt 90-luvulla, mutta sen kantama arvojärjestelmä ja lieveilmiöt voivat edelleen hyvin. Kapkaupunki ja monet muut alueet Etelä-Afrikasta lienevät yksiä maailman epätasa-arvoisimpia paikkoja, mitä tulee esimerkiksi ihonväriin ja sosioekonomisten seikkojen yhtälöön. En ole koskaan itse tiedostanut omaa ihonväriäni voimakkaammin kuin Kapkaupungissa ja Etelä-Afrikassa – ja se tuntui monesti todella pahalta. Sortojärjestelmä elää ja voi hyvin edelleen. Juttelin Etelä-Afrikassa paljon paikallisten kanssa, ja kaikki totesivat, että Etelä-Afrikan lähtökohdat saavuttaa edes näennäinen tasa-arvo koskaan on äärimmäisen laiha. Kun yhdistetään suuri määrä kulttuuri- ja kielivähemmistöjä (11 virallista kieltä Etelä-Afrikassa plus kymmeniä monia epävirallisia) kolonialismiin ja satoja vuosia kestäneeseen rotusortoon sekä huonoon poliittiseen johtamiseen, on rakenteita todella vaikea ellei mahdoton rikkoa. Lisäksi Etelä-Afrikka on niin pinta-alaltaan kuin myös väestöltään järjettömän suuri maa, ja rakenteiden muuttaminen kestäisi aktiivisella ja hyvälläkin politiikalla vuosisatoja. Myöskin Apartheidin jättämät haavat elävät vahvasti tummaihoisessa ja alkuperäisväestöissä, eikä se ole ihme, kun lain määräämästä rotusorrosta on vain reilu parikymmentä vuotta aikaa.

    Itse rakastan Kapkaupunkia yli kaiken ja tarkoitus olisi palata sinne taas loppuvuodesta. Haluaisin kirjoittaa myös näistä Kapkaupungin ja Etelä-Afrikan surullisista puolista, mutta se on kovin hankalaa itselleni. Vaikka en ole (vielä) kirjoittanut niistä kovinkaan laajasti, ovat ne silti asia, jota mietin kaikista eniten siellä matkustaessani ja sen jälkeenkin. Kapkaupungissa havahtuu monta kertaa päivässä rotusorron aiheuttamiin tai niitä ylläpitäviin tekijöihin rajusti ja itseäni se puristi sydäntä lähes koko ajan siellä ollessa.

    Liked by 1 henkilö

    1. Kiitos pitkästä ja pohdiskelevasta kommentistasi. Haluaisin uskoa, että Etelä-Afrikassa on tapahtunut edistystä rotusorron suhteen, mutta totuus on varmaankin, että askeleet ovat ns. baby steps, rotusorron historia on niin rankka. En ole osannut ajatellakaan, että townshipeissäkin olisi airbnb-toimintaa, ehkä en haluaisi majoittua sinne, en siitäkään syystä, että townshipit ovat kaukana keskustasta. Mielestäni meidän tutustumiskäyntimme oli hyvin järjestetty, emme tunkeutuneet koteihin tai pihoille, ainoa vierailu mikä minua nolostutti oli se vastaanottokeskus missä kävimme sisällä. En tiedä kuinka suuri osa maksusta meni yhteisön hyväksi, toivottavasti riittävästi, suoran avustuksen raha ainakin liikkui (koulun avustukset, ostot torilta, kuljettajan ja oppaan tipit)

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggers like this:
search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close