Syksyisessä Soulissa

Perillä Soulissa oli kello 6 tuntia edellä, joten oltiin jo aamupäivässä kun saavuimme kaupunkiin. Aikaero ja huonosti nukuttu yö vaati veronsa joten  ensimmäisen kerran nukahdimme jo lentokenttäjunassa, sitten torkuimme metrossa. Hotellikin löytyi, kylpylähotelli Frazer Suites Insadongin kaupunginosassa.
Tämä kylpylähotelli oli vähäsen hintavampi kuin tavalliset hotellit, mutta tätä valintaa emme kertaakaan katuneet, oli tosi ihanaa tulla iltaisin hotellille ja singahtaa kylpytakissa kylpyläosastolle porealtaiden ja saunan pariin. No niin, ei niissä saunoissa itse asiassa viihtynyt, kiukaalle ei voinut heittää edes vettä, mutta porealtaat ja uima-allas olivat sitäkin mukavammat. Sauna olikin vain yli 18-vuotiaille. Suomalaista sellainen naurattaa.

Aasian mentäessä ensimmäinen päivä on aina vähän väsyttävä aikaerosta ja siitä seuraavasta väsymyksestä johtuen. Tutkimme kuitenkin oman kotikatumme Insadong-kadun – kuuluisa kävelykatu ja söimme myös ensimmäisen korealaisen ruoka-annoksemme. Se oli bibimbappia sivukadulla sijaitsevassa kuppilassa. Jo ensimmäisenä iltana saimme tutustua myös kimchiin, korealaiseen, voimakkaasti maustettuun hapankaaliin. Melkein kaikkien ruoka-annosten lisukkeena tarjottiin kimchiä ja puoliraakoja lanttukuutioita. Bibimpapissa on tavallisesti riisiä, vihanneksia  ja usein myös lihaa, päällä on rikottu kananmuna.

Viikonloppuna nuorison huvia oli pukeutua kansallispukuihin. Ja kuvia näpsittiin tietysti loputtomalla innolla.

Temppelialueella oli kaikennäköistä ohjelmaa vahdinvaihdon lisäksi. Pääsimme seuraamaan korealaista tanssiesitystä aurinkoisessa syyssäässä.
Temppelin pihapiirissä oli myös Kansallismuseo. Voi hyvät hyssykät, kyllä oli henkilöllisyystodistuksella kokoa, tuota ei olisi ihan taskuun saanut mahtumaan.

Kävimme toisellakin temppelialueella Soulin itäpuolella. Tämä temppeli, Changdeokgung nimeltään on temppeleistä upein. Sen pinta-ala on yli 800 hehtaaria, suurin osa maista kuuluu salaiseen puutarhaan.Täällä asui aikanaan kuningas Taejong, Joseon-dynastian kolmas kuningas hoviväkineen. Temppeliä ryhdyttiin rakentamaan vuonna 1405 ja vajaat parisataa vuotta myöhemmin japanilaiset polttivat sen. Temppeli kohosi kuitenkin uudelleen entistä komeampana.
Puutarhaan oli erillinen pääsymaksu pakollisen oppaan kera, mutta enpä katunut osallistumistani hetkeäkään, puutarha oli kuin tuhannen ja yhden yön saduista. Minusta tuntui niinkuin jokaikinen kuningas ja prinssi olisi rakentanut itselleen salaisen huvimajan, niin monta huvimajaa puutarha piilotti kätköihinsä. Yhteen kuningas tuli lukemaan rauhassa ja toisessa hovin naiset viettivät piknikkiä, luonnollisesti heidät kannettiin sinne kantotuolissa.

Salaisessa puutarhassa löytyi rauhallinen kolkka jokaiselle halukkaalle.

Koska jalkamme olivat rasittuneet kaikesta kävelystä poikkesimme Insadong-kadun hierontasalonkiin. Siellä oli myös suuri kala-allas, jossa pikkukalat hoitivat jalkoja syömällä niistä irtoavaa ihosolukkoa. Puolen tunnin hoito 9000 wonilla (n. 7€), no kannatti kokeilla. Ja sitten spahan lillumaan.

Seuraava päivä oli hyvä päivä lähteä tutkimaan vanhoja kyliä, niitä kutsutaan nimellä Culture village ja lähimpään Bukchon Hanok Villageen oli kävelymatka. Matkaan.

Yksi putiikeista vuokrasi korealaisia pukuja. Niitä sai sovittaa ja tietysti kuvata eri ympäristöissä. Aikaakin annettiin runsaasti. Tämä tuntui olevan yleistä ajanvietettä Koreassa ja minähän nyt aina innostun kaikesta. Tässä tulos.

Haikein mielin jätimme Buhchon Hanok Villagen ja matkasimme metrolla Namdaemuniin, jossa oli suuret markkinat, Tarjolla oli kaikenlaista; vaatteista, koruista ja käyttöhyödykkeistä ruokatarvikkeisiin. Lounastimme myös alueen ravintolassa. Vuorossa oli perinneruoka bulgog.
Namdaemunista kävelimme Soul Stationille, mikä on keskusasema. Siellä täytyi tietysti tsekata pari tavarataloa. Koska kello jo lähenteli yhdeksää kiinnitti huomiotamme suuri kodittomien joukko joka oli asettunut nukkumaan pahvien päälle kuka mihinkin. Suurin joukko oli kuitenkin rivissä asematunnelissa. Arvatenkin nämä henkilöt ajetaan pois metrokäytävistä kun metro yöllä suljetaan. Vaikka lämpötila vielä iltasella kipusi lähelle kahtakymmentä niin tulee se talvi Koreaankin, onkohan Koreassa minkäänlaisia yömajoja!
Oma, kodikas hotellihuone olikin äkkiä ahdistava ajatus.

Matkamme viimeinen päivä koitti yhtä aurinkoisena kuin muutkin päivät. Oli tarkoitus lähteä katsomaan kaupunginmuuria. Muuri on rakennettu kaupungin suojaksi hyökkäyksiä vastaan 1300-luvun lopussa ja sitä on jäljellä paikka paikoin yhteensä n. 20 km. Namdaemunilla on mm. komea muurin portti.

Otimme metron City Hallin pysäkille ja suuntasimme kohden muuria kävelykatua pitkin. Katu oli nimeltään Stonewall walkway. Suunnitelmat menivät pian uusiksi koska kadulta löytyi niin paljon mielenkiintoista; oli katukonsertti, vastustamattomia kahviloita, mielenosoitus ja Miso-teatteri. Teatteri oli kiinni, mutta siivoojadaamit näyttivät meille laatikossa olevan puhelimen mistä voi soittaa ja tilata lippuja. Olipa systeemi, mutta toimiva, saimme liput iltanäytökseen. Vietimmekin sitten koko päivän tässä kaupunginosassa käyden kahdessa taidemuseossa ja tietysti temppelialueella. Tämänpäiväinen temppeli oli nimeltään Decksugung Palace. Joskus on hyvä vain ajelehtia koko päivä, silloin voi eteen tulla kaikenlaista yllättävää ja mielenkiintoista.