Suomen pienin kunta on viime aikoina ollut esillä, ei siksi, että siellä olisi tapahtunut jotain järisyttävää tai että kuntalaiset olisivat tehneet jotain erityistä, ei se on ollut esillä koska se halutaan yhdistää johonkin tai joihinkin muihin kuntiin. Suomen pienimmässä kunnassa on nimittäin enää vain 98 asukasta eikä se tule taloudellisesti toimeen.
Tämä Suomen pienin kunta on Sottunga Ahvenanmaalla ja Ahvenanmaan itsehallinto on myös syy siihen ettei Sottungaa vielä ole yhdistetty minkään muun kunnan kanssa, Ahvenanmaalla kuntia ei nimittäin velvoiteta yhdistymään olivat ne sitten kuinka pieniä tahansa. Nyt on kuitenkin tullut pää vetävän käteen, taloudellinen tilanne on riistäytynyt käsistä ja yhdistyminen on tehtävä ennen 2019 vaaleja.
Kun tarkastelee Sottungan kunnan asukasrakennetta ei voi kuin huokaista, eläkeläisten ja vanhusten osuus yli 35 %, lapsia 3% väestöstä. Ensi vuonna Sottunga siis tullaan liittämään johonkin lähikuntaan. Ympärillä on liuta muitakin listan häntäpäässä komeilevia kuntia, varteenotettavia liitoskumppaneita ovat ainakin Enklinge, Kumlinge ja Kökar. Tosin ne ovat suurin piirtein samassa ahdingossa. Ironinen arvio Suomen vuoden 2030 kuntaluvusta onkin 16 kappaletta, Helsinki ja 15 Ahvenanmaan kuntaa.
Tänä vuonna Sottunga kuitenkin on Suomen pienin kunta ja täytyihän sellaista hännänhuippua päästä ihailemaan. Saarelle menee yhteysalus, mutta me vedimme mutkat suoriksi ja purjehdimme sinne omalla veneellä.
Sää suosi retkeämme, Sottunga otti meidät vastaan leppeässä kesäsäässä. Rantauduimme vierasvenesatamaan missä sijaitsee myös yhteysaluslaituri. Emme tarvinneet majoitusta, mutta sitä olisi ollut saatavissa ja ruokailu järjestyi kätevästi rannan ravintolassa. Kauppaan ja samalla kylän keskustaan oli pari kilometriä. Matka suhahti nopeasti polkupyörällä, niitä lainattiin maksutta sataman pihassa.
Merenkulku on kautta aikojen ollut tärkeätä Sottungalle, laivareitti Ruotsista Suomeen on aina kulkenut saaren sivuitse. Saarella elää vanha sanonta: Svenskt stål, Riga-hampa och Sottung-botten var det som höll, (ruotsalainen teräs, Riian hamppu ja sottungalainen pohja olivat ankkuroitaessa luotettavia).
Kylän ylpeys on Pyhän Magdalenan puukirkko 1600-luvulta, se on rakennettu lähelle satamaa koska se toimi myös merenkulkijoiden kirkkona, onhan Sottungan satama aina ollut tärkeä pysähdyspaikka. Kirkon pihalle on pystytetty kivi hukkuneiden merimiesten muistoksi.
Itse keskusta sijaitsee parin kilometrin päässä, mitä kaikkea sieltä mahtaakaan löytyä? Löytyi ainakin kauppa ja kirjasto. Näillähän tyydyttää ruumiilliset ja henkiset tarpeet.
Maantien toisella puolella avautuu laaja peltoaukeama, heti kanatarhan jälkeen. Idyllistä.
Mitä saarella sitten voi tehdä ruokailun lisäksi. Aina voi mennä patikoimaan. Kirkon luota lähtee kaksi reittiä, toinen on 3km, toinen 8km pituinen. Vain pitempi reitti taisi olla merkattu, me kun valitsimme sen lyhyemmän reitin niin merkit loppuivat siihen ja saimme arvata missä reitti kulki. Kolmekin kilometriä riitti kuitenkin hyvin kun lisukkeena saimme nauttia hyttysarmeijasta ja noukkia pois koirissamme salamatkustajina vaeltelevia puutiaisia.
Matkan varrelta löysimme myös kylän ylpeyden, vuonna 1991 rakennetun tuulimyllyn joka tuottaa puolet kylässä tarvittavasta sähköstä.
Satamassa eivät kuitenkaan hyttyset vaivanneet ja saimme nauttia hienosta auringonlaskusta, rasvatyynestä merestä ja suloisesta lämmöstä. Kaikki 40 poijua tulivat vierailijoista täyteen, Sottunga taitaa olla kesäaikaan aika suosittu kunta onhan se sopivasti matkan varrella Ahvenanmaalle.
Seuraa Fammon vaeltelua myös osoitteessa Instagram Blogit.fi
FAMMO MATKALLA 
Suuri on suru, jos poistuu Nokikielen kunta. Kuntarajojen pitäisi olla niin kiveenhakatut, ettei niitä koskaan mentäisi muuttelemaan. Nokikieli on myös ainoa demokratia, sillä kaikki kynnelle kykenevät kuntalaiset ovat osallisina kunnan hallinnossa.
Olen ollut siellä kahdesti ja toisella kerralla yövyin juuri siellä, missä oli ne kanat. Aamiaisella sai sitten tuoreita munia. Paikan nimi oli Lyckliga Lottas.
Myös kirkossa olen käynyt. Se oli vapaasti auki kesällä. Siellä voi kuosiutua rauhassa. Muistaakseni siellä oli myös tiimalasit. Votiivilaiva on saariston kirkoissa aina.
TykkääTykkää
Olikohan se
majatalonpitäjä se onnellinen Lotta vaiko kanat onnellisia ja vapaita? Osaa kuvitella kuinka vaikeata on saada kunnanhallitusta kokoon ja kuinka turhauttavaa on olla päätäjänä tuossa kunnassa.
TykkääTykkää
Olipa suloinen kirjoitus. Kirkko, hautausmaa, kirjasto ja kauppa – mitäpä siihen lisäämistä.
TykkääTykkää
Ihmisen perustarpeet, mutta sairaalaan täytyykin sitten jo lähteä Maarianhaminaan.
TykkääTykkää
Kiehtovia tuollaiset pikkupaikat. Mietin aina millaista olisi asua paikassa jossa kaikki tuntee toisinsa. Ja toisaalta miten sitä kestäisi kun ei olisi harrastusmahdollisuuksia (tai niitä hyvin rajatusti) eikä kulttuuria, tapahtumia, ravintoloita…
TykkääTykkää
Kai siihen tottuisi. Elämä kulkisi vain pienemmissä ympyröissä, naapurin asiat kiinnostaisivat ihan eri tavalla ja oletettavasti naapureista myös huolehdittaisiin. Ja autollahan pääsee, Ahvenanmaalla on kuitenkin lyhyet etäisyydet vaikka lossit hidastavatkin matkantekoa.
TykkääTykkää
Noihin Ahvenanmaan pieniin kuntiin, jotka kuitenkin ovat omia kuntiaan, lienee syynä myös se, että monet niistä, etteikö Sottungakin, kuuluvat Suomen vauraimpiin kuntiin. Laivanvarustajat Ahvenanmaalla ovat varakasta väkeä!
TykkääTykkää
Pitää paikkansa, että laivanvarustajat olivat varakkaita ja uaeinmiten Ahvenanmaalta, ehkä Sottungakin on joskus ollut vauras kunta. Valitettavasti nykyään ei enää kahisevaa löydy.
TykkääTykkää
Hauska pieni matka maan pienimpään kuntaan. Näissä Ahvenanmaan nukkuvissa kylissä olisi mukava vierailla, en ole vielä käynyt yhdelläkään Ahvenanmaan saarella! Myös Föglö kiinnostaa – sekin on liitosuhan alla – koska sieltä on oma suku kotoisin.
TykkääTykkää
No tottahan sinun pitäisi käydä tutustumassa juuriisi! Föglö on minulle tuttu saari, ei turhan suuri sekään.
TykkääTykkää
Ihanan idyllinen paikka. Ja varmasti mukava vierailukohde. Harmi että Suomen kesäsesonki on niin lyhyt, muutenhan he voisivat tehdä matkailusta tulonlähteen ja parantaa taloutta.
TykkääTykkää
Sesonki on lyhyt ja turismi vaatii investointeja. Ja onko siellä resursseja ja halua investoida.
TykkääTykkää
Sottunga on paratiisimainen! Hiljaisuus, rauha, kiireettömyys, meri – verenpaine laskee ja hermot lepäävät!
Lyckliga Lottas on maanmainio majoituspaikka = 10+!
Toivottavasti kansallisaarretta, Sottungaa, ei ”kehitetä” pilalle!
TykkääTykkää
Lyckliga Lottas näytti kyllä hyvin idylliseltä paikalta, itse majoituin veneessä.
TykkääTykkää