Toronto on kaupunkina nuori, onhan se perustettu vasta vuonna 1834. Niin no, oikeastaan jo 1700-luvun lopussa, silloin sen nimi tosin oli York. Siitä se onkin ripeästi kasvanut ollen nyt maan suurin kaupunki kolmine miljoonine asukkaineen. Jos lasketaan ympäristökunnat mukaan niin suur-Torontossa asuu noin 6 miljoonaa asukasta.
Harvassa kaupungissa on yhtä selvästi nähtävissä kahden eri aikakauden rakennustyyli, alkuperäisiä taloja ei suinkaan ole purettu ja uutta rakennettu tilalle vaan vanhat rakennukset ovat jääneet ikään kuin puristuksiin uuden alle. Joka korttelista löytää vanhan talon tai pienen kirkon joka ahdistuneena yrittää kurkistaa uusien kerrostalojen lomasta. Joka puolella kaupungissa rakennetaan uutta, meidän 19-kerroksinen hotellimme oli menettämässä näköalansa kun viereen nousi puolta korkeampi rakennus.
Ydinkeskusta vaikutti ahtaalta betoniviidakolta. Missä olivat aukiot ja patsaat? Pilvenpiirtäjät kohosivat sellaisiin korkeuksiin ettei niskaansa saanut niin kenoon, että olisi nähnyt taivaan niiden yläpuolella. Keskustan Trump-towerissa hissi kulki kerrokseen 56, mutta se ei varmaankaan ollut vielä korkein talo. Jos kaupungin keskustaa täytyisi johonkin verrata niin Tokio on aika lähellä sitä.
Kauempana keskustasta löytyi sitten massiivista vuosisadan alun rakennustyyliä kuten University Avenuella sijaitseva, hiekkakivestä 1893 rakennettu parlamenttirakennus. Tyyliä kutsutaan nimellä ”edwardian style”.
Koska asutus on uutta on Kanadasta turha myöskään etsiä tuhatvuotisia linnoja. Mutta yllätys, yllätys; yksi linna kuitenkin löytyi ja se on kuulemma Pohjois-Amerikan ainoa. Linna – Casa Loma nimeltään oli aikoinaan Toronton suurin yksityisen henkilön asuttama rakennus. Ihan kunnon kokoinen se onkin, sisäpinta-ala on 200. 000 neliöjalkaa (20.000 neliömetriä). Se pystytettiin kukkulalle tähyämään kaupunkia viiden eekkerin tontin komistukseksi. Linna oli Sir Henry Pellattin unelma, sitä rakennettiin kolme vuotta ja se tuli aikoinaan maksamaan 3,5 miljoonaa dollaria. Tärkeitä Pellatille olivat tornit ja niitä onkin monta kappaletta. Jokaiseen voi kiivetä kierreportaita pitkin ihailemaan kaupungin siluettia.
Henry Pellatt vaimoineen asusteli tätä kolmekerroksista linnaa sitten kymmenisen vuotta pitäen suuria kutsuja ja nauttien puutarhasta suihkulähteineen, musiikkihuoneestaan ja kirjastostaan, hevostallistaan, omasta teatteristaan ja uima-altaastaan kunnes taloudelliset takaiskut pakottivat hänet luopumaan siitä.
Olihan Casa Lomassa toki käytävä, sinne pääsikin kätevästi metrolla. Sisäänpääsymaksu ei ollut niitä pienempiä, 30 dollaria, selostuksen sai siihen hintaan kuunnella audiolaitteista.
Kuka oli tämä Henry Pellatt jolla oli varaa sijoittaa 3,5 miljoonaa dollaria rakentaakseen itselleen linnan?
Henry Pellatt syntyi vuonna 1859, hän oli pörssimeklarin poika, joka seurasi isänsä jalanjälkiä ja rikastui jo nuorella iällä. Hänellä oli mm. yksinoikeus kaikkiin Toronton katuvaloihin. Pieni liikemiesjoukko johti koko Toronton taloutta, Pellatt ylimmäisenä. Omaisuutensa hän keräsi 1900-luvun alussa valjastamalla Niagaran putoukset sähkövoimaksi.
Pellatt oli suuri brittiläisen aristokratian ihailija ja hänkin halusi asua linnassa niinkuin Britanniassa asuttiin. Siksi hän rakensi loisteliaan linnan missä oli mm. 98 huonetta, sisäuima-allas ja hissi. Pellatt eli erittäin tuhlaavaisesti pitäen suuria juhlia ja harrastaen autoja, hevosia ja taidetta.
Ensimmäisen maailmansodan puhjettua alkoivat vaikeudet kasautua; sähkövoimaa vaadittiin yhteiseksi omaisuudeksi, tehtailijoiden monopoliaika oli ohitse. Pellatt oli lainannut suunnattomat summat maakauppoja varten eikä pystynyt maksamaan rahoja takaisin. Hän pelastui kuitenkin konkurssilta koska oli siirtänyt Casa Loman vaimonsa nimiin. Se ei kuitenkaan auttanut, sillä linnan ylläpito oli liian kallista, linnasta oli luovuttava.
Pellatt kuoli vuonna 1939 ystäviensä ja sukulaistensa hylkäämänä.
Seuraa Fammon vaeltelua myös muilla sivuilla
FAMMO MATKALLA 
Oho, onpahan linna! Koska Kanada, ja eritoten lätkäinnokkaiden mekka Toronto, on vielä vasta tulossa matkakohteisiini, niin olipa hyvä että törmäsin tähän postaukseen!
TykkääTykkää
Tosiaan, kaikkien lätkäfanien lempikohde ja minullekin tuli pienehkönä yllätyksenä tuo linna. Käymisen arvoinen kaiken kaikkiaan.
TykkääTykkää
Mielenkiintoinen postaus! Torontossa olen halunnut käydä jo pitkään, vaikka en sinänsä kaupungista mitään etukäteen tiedäkään. Nyt tuli taas uutta tietoa 🙂
TykkääTykkää
Torontossa riittää kyllä nähtävää ja koettavaa ja jollei riitä niin vieressä on muita mukavia kaupunkeja.
TykkääTykkää
Olipas mielenkiintoinen tarina! Ja upeaa arkkitehtuuria näkyy olevan Torontossakin, varsinkin tuo museo-rakennus on aikamoinen. En ole koskaan käynyt mutta eiköhän sinnekin joskus vielä ehditä.
TykkääTykkää
Kaupunkikuvassa oli mielenkiintoista nimenomaan vanhemman rakennuskannan säilyttäminen. Hyvä, että säilytetään, mutta toisinaan tulos näytti vähän oudolta niinkuin tuon Ontario-museonkin kohdalla.
TykkääTykkää
Omasta Toronton reissusta on jo vierähtänyt vuosia, mutta siellä arkkitehtuuri oli yksi merkittävä osa lomailuani. Upea kaupunki, jossa on paljon nähtävää kauniiden rakennusten ja arkkitehtuurin ystäville!
Toronton kaupungintalo on suomalaista käsialaa eli sen rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Viljo Revell yhdessä Heikki Castrénin, Bengt Lundstenin ja Seppo Valjuksen kanssa
TykkääTykkää
Tuota en kyllä edes tiennyt, kuljimme vain kaupungintalon ohi. Yleensä rakennukset olivat niin korkeita, että niitä oli parempi ihailla yläilmoista.
TykkääTykkää